Suomâ
| Suomâ täsiväldi Suomen tasavalta (suomâkielân) Republiken Finland (ruotâkielân) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakun |
 Suomâ sajadâh Euroopist |
|
| Staatâhäämi | parlamentaarlâš täsiväldi |
| President | Sauli Niinistö |
| Uáiviminister | Sanna Marin |
| Uáivikaavpug | Helsig |
| Eres kaavpugeh | Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti |
| Vijđodâh | 338 454,61 km² |
| – sisčääci |
10,2 % |
| Ässeeloho (2020) | 5 528 008[1] |
| – ässeesaahâdvuotâ | 16,3 ässed/km² |
| – aalmugstuárrum | 0,30 %[2] % (2020) |
| Virgáliih kielah | suomâkielâ, ruotâkielâ |
| Vaaluut | euro (EUR) |
| BAP (2018) | |
| – ohtsis | 277 miljard[3] USD |
| – per ässee | 50 068[3] USD |
| Äigi | UTC+2 |
| – kesiäigi | UTC+3 |
| Uánádâs | FI, FIN |
| – fiävruin | FIN |
| – kirdemmašinijn | OH |
| Sundenummeer | +358 |
| Internet TLD | .fi |
| Aalmuglâšlaavlâ | Maamme |
|
|
|
Suomâ teikkâ Suomâ täsiväldi (orjâlâškielân Suopma teikkâ Suoma dásseváldi, nuorttâlâškielân Lääʹddjânnam teikkâ Lääʹddjânnam tääʹssväʹldd, suomâkielân Suomi teikkâ Suomen tasavalta, ruotâkielân Finland teikkâ Republiken Finland) lii jiečânâs täsiväldi tave-Euroopist Nuorttâmeerâ tavenuorttiibeln. Suomâst láá suulân 5,5 miljovn ässed.
Historjá[mute | mute käldee]
Suomâ já Euroop union[mute | mute käldee]
Suomâ seervâi Euroop unionân uđđâivemáánu 1. peeivi 1995.[4] Čuávuváá ive juovlâmáánu 19. peeivi Suomâ vuáláčaalij Schengensopâmuš oovtâst Tanskain já Ruotáin.[5]
Vittâ ive maŋeláá ađai njuhčâmáánu 25. peeivi 2001 Suomâ seervâi Schengen-kuávlun,[5] já čuávuváá ive vuossâmuu peeivi tot seervâi meid eurokuávlun.
Viehâdâh[mute | mute käldee]
Ässeeloho[mute | mute käldee]
Käldee: Wikidata
Kielah[mute | mute käldee]
Suomâ vuáđulaavâ mield Suomâ aalmuglâškielah láá suomâ- já ruotâkielâ. Kuittâg vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugijn, romanijn já eres ucceeblovoin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.[6]
Haldâttâh já politiik[mute | mute käldee]
.JPG)
Suomâ staatâhäämi lii täsiväldi.[4] Suomâ staatâhovdâ lii täsivääldi president, kiän virgepaje pištá kuttâ ive, kuittâg enâmustáá kyehti virgepaje maŋaluvâi.[7] Aalmug väljee president njuolgâ valjâiguin.[7]
Presidentist lii vala-uv formaallâš kieldimvuoigâdvuotâ vuáđulaavâ mield ađai ko ovdâskodde lii tuhhiittâm laavâ já adelâm tom presidentân nanodemnáál, te president puáhtá kyeđđiđ laavâ naanoodhánnáá teikâ piettâl naanoodmist tom. Jis taat tábáhtuvá, te laahâ máccá ovdâskoodán, mii puáhtá val nanodiđ laavâ president naanoodhánnáá-uv. President noomât alemuid virgealmaid já joođeet oovtâst staatâraađijn Suomâ olgopolitiik.[8][9] Táválávt Euroop unionân kyeskee aašijd hoittáá uáiviminister.[10]
Presidentin väljejui ive 2012 Sauli Niinistö, kii väljejui uđđâsist presidentin ive 2024 räi ive 2018 presidentvaaljâin.[11]
Virgálávt uáiviminister, eres ministereh já riehtikansler taheh staatârääđi. Taat kočoduvvoo távjá meid haldâttâssân.[12] Tááláš uáiviminister lii Sanna Marin já staatâvarijminister Annika Saarikko.[13]
Haldâttâh[mute | mute käldee]
Suomâ vuáđulaavâ mield Suomâst staatâväldi kulá aalmugân já haldâttâsvääldi kevttih täsivääldi president já staatârääđi, mon jesâneh kalgeh navdâšiđ ovdâskode luáttámuš.[14] Suomâ ovdâskode lii oovtkáámmársâš parlament. Ovdâskoddeest láá 200 aalmugovdâsteijed, kiäh väljejuvvojeh koskâvuođâlâš ovdâskoddevaaljâin. Taah vaaljah tuállojeh neelji ive kooskâi.
Tuámustoovlih[mute | mute käldee]
Tuámuvääldi kevttih jiešráđáliih tuámustoovlih, moh juáháseh almolijd tuámustovlijd, haldâttâhtuámustovlijd já sierânâstuámustovlijd. Almolijd tuámustovlijd kuleh keerrivrievtih, hovirievtih já alemus riehti, main kieđâvušeh rijdo- já rikosaašijd sehe eres ucâmušaašijd. Haldâttâhtuámustovlijd kuleh haldâttâhriehti já alemus haldâttâhriehti.[15][16] Tain kieđâvušeh vaidâlusâid, moh láá šoddâm almoshaldâttuv toimâmist já miärádâsâin.
Kuávlulâš jyehim[mute | mute käldee]
Eennâmkodeh[mute | mute käldee]
Ive 2009 rääjist Suomâst láá lamaš 19 eennâmkodded, main ohtâ ađai Åland lii jiešhaaldâtlâš.[17]
Pyereestvaijeemkuávluh[mute | mute käldee]
Uđđâivemáánu 1. peeivi 2023 Suomân vuáđuduvvii 21 pyereestvaijeemkuávlud.[18]
Suomâ historjálâš kuávlulâš jyehim[mute | mute käldee]
Historjáliih eennâmkodeh Suomâst láá 9.
Etinummeer[mute | mute käldee]
Suomâ etinummeer lii 112.
Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Suomâ.
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ pxnet2.stat.fi - Ässeeloho Čujottum 8.7.2020 (suomâkielân)
- ↑ www.cia.gov - Aalmugstuárrum Čujottum 8.7.2020 (eŋgâlâskielân)
- ↑ 3,0 3,1 www.imf.org - Bruttoaalmugpyevtittâs Čujottum 8.7.2020 (eŋgâlâskielân)
- ↑ 4,0 4,1 [Suomâ vuáđulaahâ] (PDF) Suomâ riehtiministeriö. Čujottum 1.1.2023.
- ↑ 5,0 5,1 2000/777/EY: Neuvoston päätös, tehty 1 päivänä joulukuuta 2000, Schengenin säännöstön soveltamisesta Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa sekä Islannissa ja Norjassa - Julistukset EUR-LEX. Čujottum 1.1.2023. (suomâkielân)
- ↑ Suomâ vuáđulaavâ 17. loho
- ↑ 7,0 7,1 Suomâ vuáđulaavâ 5. loho
- ↑ Suomâ vuáđulaavâ 7. loho
- ↑ Suomâ vuáđulaavâ 8. loho
- ↑ EU-asioiden käsittely valtioneuvostossa. Staatârääđi. Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
- ↑ Hara, Jyrki. Näin sujui Sauli Niinistön ensimmäinen kausi: Vaikeat ajat siivittivät presidentin suosiota. yle.fi, 1.2.2018. Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
- ↑ Valtioneuvoston toiminta Staatârääđi. Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
- ↑ Pääministeri Sanna Marinin hallitus. Staatârääđi. Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
- ↑ Suomâ vuáđulaavâ 1. loho
- ↑ Hallinto-oikeudet oikeus.fi Čujottum 4.11.2020 (suomâkielân)
- ↑ Suomâ vuáđulaavâ 9. loho Čujottum 4.11.2020 (suomâkielân)
- ↑ Suomâ vuáđulaavâ 11. loho
- ↑ Kuávluvaaljah vaalit.fi. 31.10.2022. Čujottum 1.12.2022.
| |||||
| |||||