Njuškii siskáldâsân

Laapi eennâmkodde

Wikipedia:st
(Stivrejum siijđost Lappi)
Laapi eennâmkodde
Pallastuodâr
Pallastuodâr
Staatâ Suomâ
Eennâmkoddekuávdáš Ruávinjargâ
Vijđodâh 100 366,89 km²[1]
– eennâm 92 678,06 km² (92,3 %)
– sisčääci 6 304,29 km² (6,3 %)
– merâčääci 1 384,54 km² (1,4 %)
Ässeeloho 175 778[2] (30.9.2022)
Ässeesaahâdvuotâ 1,90 ässed/km² (30.9.2022)

Laapi eennâmkodde (nuorttâlâškielân Lappi mäddkåʹdd, orjâlâškielân Lappi eanangoddi, suomâkielân Lapin maakunta já ruotâkielân Lappland) lii Suomâ tavemus já vijđoduv mield stuárráámus eennâmkodde. Laapi vijđodâh lii 100 367 km² já ässeeloho 176 716.[2] Tot västid ovdebáá Laapi lääni, mut ij lah siämmáš ko Laapi historjálâš eennâmkodde. Laapi eennâmkodde hämmee staatâlâš vaaljâin Laapi vaaljâpirrâduv.

Sämmiliih láá Laapi kuávlu algâaalmug, mut sij láá tááláá ääigi ucceeblohhoon Laapi eennâmkoddeest.

Laapi eennâmkode kukká lii puállurääsi.

Eennâmtiätu

[mute | mute käldee]
Äimukove Ruávinjaargâst
Yllästuodâr

Laapi eennâmkodde raijâšuvá tavveen Taažâ Tromsa- já Finnmark-laanijd, nuorttân Ruošâ Murmansk kuávlun sehe Kärjil täsivááldán, mäddin Tave-Pohjanmaan já viestârist Ruotâ Norrbotten läänin. Räjijuuvah láá Tiänujuuhâ Taažâ rääjist já Muoniojuuhâ sehe Tuárnusjuuhâ Ruotâ rääjist.

Laapi eennâmkoddekuávdáš lii Ruávinjargâ. Eres kaavpugeh láá Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus. Kiemâ–Tuárnus-kuávlu lii Ruávinjaargâ lasseen merhâšittee kaavpugkuávlu. Tuárnus lii Laapi puárásumos kaavpug, já Kiemâ lii merhâšitteemus ráhtulâšvuotâkaavpug.

Eennâmkode stuárráámus jävri lii Aanaarjävri (1 084 km²). Kuhemuuh juuvah láá Kiemâjuuhâ, Ounasjuuhâ, Kitinen já Muoniojuuhâ. Alemus saje lii 1 324 m Häldee vieltist Iänuduv kieldâst.

Laapi vuáđukällee kulá Fennoskandia koolbân. Tot lii uáli puáris, já stuárráámus uási tast lii šoddâm paleoproterotsooisâš paje já arkeeisâš aioni ääigi. Laapi källee lii stuárráámus uásild graaniit, gneissi já kvartsiit. Aanaar kuávlust meid granuliit.[3]

Laapi eennâmvuáđust láá kavnum maaŋgâlágáneh mineraaleh já metalleh. 1860-lovvoost Avveeljuuvâ kuávlust kavnui kolle. Tááláá ääigi ovdâmerkkân Kittâlist lii stuorrâ kolleruuki, mii lii meid ubâ Euroop stuárráámus. Meid Kiemâeennâm Elijäävrist já Suáđigil Kevitsast láá stuorrâ ruukih. Elijäävri uáivipyevtittâs lii kromi, já Kevitsa veški já nikkel.[4]

Šoŋŋâdâh

[mute | mute käldee]

Laapi šoŋŋâdâh lii subarktisâš já toos vaaigut Tave-jieŋâmeerâ Golfvirde. Tave-Laapi šoŋŋâdâh lii nannaamlâš, mut aldasâš Tave-Jieŋâmeerâ vaaigut kuittâg-uv toos. Tave-Laapist Aanaarjävri lieggee šoŋŋâduv. Koskâ-, Nuorttâ- sehe Viestâr-Laapist šoŋŋâdâh lii čielgâsubbooht nannaamlâš já toos vaigutteh stuorrâ jeegih. Maadâ-Laapist Merâpottâ taha šoŋŋâduvâst eenâb merâšoŋŋâduv.

Suáđigil šoŋŋâdâh

[mute | mute käldee]
Máánu Koskâliegâsvuotâ (°C) Arvemeeri (mm)
uđđâivemáánu -13,5 34
kuovâmáánu -12,7 29
njuhčâmáánu -7,5 30
cuáŋuimáánu -1,3 29
vyesimáánu 5,3 41
kesimáánu 11,6 56
syeinimáánu 14,5 74
porgemáánu 11,7 66
čohčâmáánu 6,2 49
roovvâdmáánu 0,1 46
skammâmáánu -7,1 39
juovlâmáánu -11,7 34

Kieldah

[mute | mute käldee]

Laapi eennâmkoddeest láá 21 kieldâd, main Ruávinjargâ, Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus láá kaavpugeh.

Nommâ Vaakun Kieldâhäämi Ässeeloho (30.9.2022)[2] Vijđodâh (1.1.2022)[2] Ässeesaahâdvuotâ Kuávlukodde Vuáđudemihe Ereskielâsâš noomah
Aanaar
kieldâ7 00917 333,62 km²0,47 äs./km²Tave-Lappi1876orjâlâškielân Anár, nuorttâlâškielân Aanar, suomâkielân Inari já ruotâkielân Enare
Iänudâh
kieldâ1 8188 391,31 km²0,23 äs./km²Tuodâr-Lappi1877orjâlâškielân Eanodat, suomâkielân Enontekiö já ruotâkielân Enontekis
Kiemâ
kaavpug19 560747,16 km²205,20 äs./km²Kiemâ-Tuárnus1869orjâlâškielân Giepma já suomâkielân Kemi
Kiemâeennâm
kieldâ7 805648,13 km²12,44 äs./km²Kiemâ-Tuárnus-suomâkielân Keminmaa
Kiemâjävri
kaavpug7 0363 931,15 km²2,01 äs./km²Nuorttâ-Lappi1871suomâkielân Kemijärvi já orjâlâškielân Giemajávri
Kittâl
kieldâ6 5408 263,15 km²0,81 äs./km²Tuodâr-Lappi1854suomâkielân Kittilä, nuorttâlâškielân Kihttel já orjâlâškielân Gihttel
Kolari
kieldâ3 9812 617,74 km²1,56 äs./km²Tuodâr-Lappi1867-
Salla
kieldâ3 3435 872,41 km²0,58 äs./km²Nuorttâ-Lappi1857suomâkielân Salla
Muonio
kieldâ2 2992 037,78 km²1,21 äs./km²Tuodâr-Lappi1868orjâlâškielân Muoná
Pajetuárnus
kieldâ3 7942 212,77 km²1,87 äs./km²Tuárnusleehi1482suomâkielân Ylitornio, ruotâkielân Övertorneå já orjâlâškielân Badje-Duortnus
Pelkosnjargâ
kieldâ9401 881,82 km²0,51 äs./km²Nuorttâ-Lappi1916suomâkielân Pelkosenniemi
Pello
kieldâ3 2741 863,72 km²1,88 äs./km²Tuárnusleehi1867-
Puáššu
kieldâ3 0083 544,65 km²0,99 äs./km²Nuorttâ-Lappi1926suomâkielân Posio
Ranua
kieldâ3 6353 694,79 km²1,05 äs./km²Ruávinjargâ1917-
Ruávinjargâ
eennâmkode uáivikaavpug64 4258 016,62 km²8,50 äs./km²Ruávinjargâ1867suomâkielân Rovaniemi, orjâlâškielân Roavvenjárga teikkâ Roavenjárga já nuorttâlâškielân Ruäʹvnjargg
Simo
kieldâ2 8842 085,60 km²1,99 äs./km²Kiemâ-Tuárnus1865-
Suovâkuoškâ
kieldâ9956 496,57 km²0,15 äs./km²Nuorttâ-Lappi1916suomâkielân Savukoski, nuorttâlâškielân Suõvvkuõškk já orjâlâškielân Suovvaguoika
Suáđigil
kieldâ8 15512 415,32 km²0,70 äs./km²Tave-Lappi1893suomâkielân Sodankylä, nuorttâlâškielân Suäʹđjel já orjâlâškielân Soađegilli
Tervola
kieldâ2 8481 592,05 km²1,83 äs./km²Kiemâ-Tuárnus--
Tuárnus
kaavpug21 2471 348,53 km²17,87 äs./km²Kiemâ-Tuárnus1621suomâkielân Tornio, ruotâkielân Torneå já orjâlâškielân Duortnus
Ucjuuhâ
kieldâ1 1825 372,00 km²0,23 äs./km²Tave-Lappi1876orjâlâškielân Ohcejohka, suomâkielân Utsjoki, nuorttâlâškielân Uccjokk já tárukielân Utsjok
Laapi kieldah

Ovdiih kieldah

[mute | mute käldee]

Viehâdâh

[mute | mute käldee]

Ive 2017 loopâst Laapi eennâmkoddeest lijjii 179 223 ässed. Sist 172 386 sarnuu suomâkielâ, 1 560 sämikielâid, 438 ruotâkielâ já eres kielâid 4 839. Olgoeennâmliih lijjii 4 013.[5]

Stuárráámuuh čuákkipääihih

[mute | mute käldee]
#ČuákkipäikkiKieldâh[6]Ässeeloho
(31.12.2020)[7]
1Ruávinjargâ kuávdásčuákkipäikkiRuávinjargâ54 062
2Kiemâ kuávdásčuákkipäikkiKiemâ (18 127)
Kiemâeennâm (6 785)
Tuárnus (860)		25 772
3Tuárnus kuávdásčuákkipäikkiTuárnus16 596
4Suáđigil markkânSuáđigil4 922
5Kiemâjävri kuávdásčuákkipäikkiKiemâjävri3 993
6AvveelAanaar3 034
7Kittâl markkânKittâl2 215
8Pajetuárnus markkânPajetuárnus1 826
9Ranua markkânRanua1 803
10Pello markkânPello1 766

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2022 maanmittauslaitos.fi. Čujottum 17.10.2022. (suomâkielân)
  2. 1 2 3 4 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2022M09* Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 28.10.2022. (suomâkielân)
  3. ↑ Suomen kallioperä geologia.fi. Čujottum 26.8.2022. (suomâkielân)
  4. ↑ Suomen malmityypit | Kaiva.fi kaiva.fi. Čujottum 26.8.2022. (suomâkielân)
  5. ↑ tilastokeskus - Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain (suomâkielân)
  6. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2020 Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 27.10.2022. (suomâkielân)
  7. ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020 Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 17.10.2022. (suomâkielân)


Viežžum saajeest "https://smn.wikipedia.org/w/index.php?title=Laapi_eennâmkodde&oldid=141365"