Laapi eennâmkodde

Laapi eennâmkodde
Pallastuodâr
Staatâ	Suomâ
Eennâmkoddekuávdáš	Ruávinjargâ
Vijđodâh	100 366,89 km²
– eennâm	92 678,06 km² (92,3 %)
– sisčääci	6 304,29 km² (6,3 %)
– merâčääci	1 384,54 km² (1,4 %)
Ässeeloho	175 778 (30.9.2022)
Ässeesaahâdvuotâ	1,90 ässed/km² (30.9.2022)

Laapi eennâmkodde (nuorttâlâškielân Lappi mäddkåʹdd, orjâlâškielân Lappi eanangoddi, suomâkielân Lapin maakunta já ruotâkielân Lappland) lii Suomâ tavemus já vijđoduv mield stuárráámus eennâmkodde. Laapi vijđodâh lii 100 367 km² já ässeeloho 176 716. Tot västid ovdebáá Laapi lääni, mut ij lah siämmáš ko Laapi historjálâš eennâmkodde. Laapi eennâmkodde hämmee staatâlâš vaaljâin Laapi vaaljâpirrâduv.

Sämmiliih láá Laapi kuávlu algâaalmug, mut sij láá tááláá ääigi ucceeblohhoon Laapi eennâmkoddeest.

Laapi eennâmkode kukká lii puállurääsi.

Eennâmtiätu

Äimukove Ruávinjaargâst

Yllästuodâr

Laapi eennâmkodde raijâšuvá tavveen Taažâ Tromsa já Finnmark -laanijd, nuorttân Ruošâ Murmansk kuávlun sehe Kärjil täsivááldán, mäddin Tave-Pohjanmaan já viestârist Ruotâ Norrbotten läänin. Räjijuuvah láá Tiänujuuhâ Taažâ rääjist já Muoniojuuhâ sehe Tuárnusjuuhâ Ruotâ rääjist.

Laapi eennâmkoddekuávdáš lii Ruávinjargâ. Eres kaavpugeh láá Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus. Kiemâ-Tuárnus -kuávlu lii Ruávinjaargâ lasseen merhâšittee kaavpugkuávlu. Tuárnus lii Laapi puárásumos kaavpug, já Kiemâ lii merhâšitteemus ráhtulâšvuotâkaavpug.

Eennâmkode stuárráámus jävri lii Aanaarjävri (1 084 km²). Kuhemuuh juuvah láá Kiemâjuuhâ, Ounasjuuhâ, Kitinen já Muoniojuuhâ. Alemus saje lii 1 324 m Häldee vieltist Iänuduv kieldâst.

Laapi vuáđukällee kulá Fennoskandia koolbân. Tot lii uáli puáris, já stuárráámus uási tast lii šoddâm paleoproterotsooisâš paje já arkeeisâš aioni ääigi. Laapi källee lii stuárráámus uásild graaniit, gneissi já kvartsiit. Aanaar kuávlust meid granuliit.

Laapi eennâmvuáđust láá kavnum maaŋgâlágáneh mineraaleh já metalleh. 1860-lovvoost Avveeljuuvâ kuávlust kavnui kolle. Tááláá ääigi ovdâmerkkân Kittâlist lii stuorrâ kolleruuki, mii lii meid ubâ Euroop stuárráámus. Meid Kiemâeennâm Elijäävrist já Suáđigil Kevitsast láá stuorrâ ruukih. Elijäävri uáivipyevtittâs lii kromi, já Kevitsa veški já nikkel.

Šoŋŋâdâh

Laapi šoŋŋâdâh lii subarktisâš já toos vaaigut Tave-jieŋâmeerâ Golfvirde. Tave-Laapi šoŋŋâdâh lii nannaamlâš, mut aldasâš Tave-Jieŋâmeerâ vaaigut kuittâg-uv toos. Tave-Laapist Aanaarjävri lieggee šoŋŋâduv. Koskâ-, Nuorttâ- sehe Viestâr-Laapist šoŋŋâdâh lii čielgâsubbooht nannaamlâš já toos vaigutteh stuorrâ jeegih. Maadâ-Laapist Merâpottâ taha šoŋŋâduvâst eenâb merâšoŋŋâduv.

Suáđigil šoŋŋâdâh

Máánu	Koskâliegâsvuotâ (°C)	Arvemeeri (mm)
uđđâivemáánu	-13,5	34
kuovâmáánu	-12,7	29
njuhčâmáánu	-7,5	30
cuáŋuimáánu	-1,3	29
vyesimáánu	5,3	41
kesimáánu	11,6	56
syeinimáánu	14,5	74
porgemáánu	11,7	66
čohčâmáánu	6,2	49
roovvâdmáánu	0,1	46
skammâmáánu	-7,1	39
juovlâmáánu	-11,7	34

Kieldah

Laapi eennâmkoddeest láá 21 kieldâd, main Ruávinjargâ, Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus láá kaavpugeh.

Nommâ	Vaakun	Kieldâhäämi	Ässeeloho (30.9.2022)	Vijđodâh (1.1.2022)	Ässeesaahâdvuotâ	Kuávlukodde	Vuáđudemihe	Ereskielâsâš noomah
Aanaar		kieldâ	&&&&&&&&&&&07009.&&&&007 009	0.017 333,62 km²	0,47 äs./km²	Tave-Lappi	1876	orjâlâškielân Anár, nuorttâlâškielân Aanar, suomâkielân Inari já ruotâkielân Enare
Iänudâh		kieldâ	&&&&&&&&&&&01818.&&&&001 818	0.08 391,31 km²	0,23 äs./km²	Tuodâr-Lappi	1877	orjâlâškielân Eanodat, suomâkielân Enontekiö já ruotâkielân Enontekis
Kiemâ		kaavpug	&&&&&&&&&&019560.&&&&0019 560	0.0747,16 km²	205,20 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	1869	orjâlâškielân Giepma já suomâkielân Kemi
Kiemâeennâm		kieldâ	&&&&&&&&&&&07805.&&&&007 805	0.0648,13 km²	12,44 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	-	suomâkielân Keminmaa
Kiemâjävri		kaavpug	&&&&&&&&&&&07036.&&&&007 036	0.03 931,15 km²	2,01 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1871	suomâkielân Kemijärvi já orjâlâškielân Giemajávri
Kittâl		kieldâ	&&&&&&&&&&&06540.&&&&006 540	0.08 263,15 km²	0,81 äs./km²	Tuodâr-Lappi	1854	suomâkielân Kittilä, nuorttâlâškielân Kihttel já orjâlâškielân Gihttel
Kolari		kieldâ	&&&&&&&&&&&03981.&&&&003 981	0.02 617,74 km²	1,56 äs./km²	Tuodâr-Lappi	1867	-
Kyelijävri		kieldâ	&&&&&&&&&&&03343.&&&&003 343	0.05 872,41 km²	0,58 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1857	suomâkielân Salla
Muonio		kieldâ	&&&&&&&&&&&02299.&&&&002 299	0.02 037,78 km²	1,21 äs./km²	Tuodâr-Lappi	1868	orjâlâškielân Muoná
Pajetuárnus		kieldâ	&&&&&&&&&&&03794.&&&&003 794	0.02 212,77 km²	1,87 äs./km²	Tuárnusleehi	1482	suomâkielân Ylitornio, ruotâkielân Övertorneå já orjâlâškielân Badje-Duortnus
Pelkosnjargâ		kieldâ	&&&&&&&&&&&&0940.&&&&00940	0.01 881,82 km²	0,51 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1916	suomâkielân Pelkosenniemi
Pello		kieldâ	&&&&&&&&&&&03274.&&&&003 274	0.01 863,72 km²	1,88 äs./km²	Tuárnusleehi	1867	-
Puáššu		kieldâ	&&&&&&&&&&&03008.&&&&003 008	0.03 544,65 km²	0,99 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1926	suomâkielân Posio
Ranua		kieldâ	&&&&&&&&&&&03635.&&&&003 635	0.03 694,79 km²	1,05 äs./km²	Ruávinjargâ	1917	-
Ruávinjargâ		eennâmkode uáivikaavpug	&&&&&&&&&&064425.&&&&0064 425	0.08 016,62 km²	8,50 äs./km²	Ruávinjargâ	1867	suomâkielân Rovaniemi, orjâlâškielân Roavvenjárga teikkâ Roavenjárga já nuorttâlâškielân Ruäʹvnjargg
Simo		kieldâ	&&&&&&&&&&&02884.&&&&002 884	0.02 085,60 km²	1,99 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	1865	-
Suovâkuoškâ		kieldâ	&&&&&&&&&&&&0995.&&&&00995	0.06 496,57 km²	0,15 äs./km²	Nuorttâ-Lappi	1916	suomâkielân Savukoski, nuorttâlâškielân Suõvvkuõškk já orjâlâškielân Suovvaguoika
Suáđigil		kieldâ	&&&&&&&&&&&08155.&&&&008 155	0.012 415,32 km²	0,70 äs./km²	Tave-Lappi	1893	suomâkielân Sodankylä, nuorttâlâškielân Suäʹđjel já orjâlâškielân Soađegilli
Tervola		kieldâ	&&&&&&&&&&&02848.&&&&002 848	0.01 592,05 km²	1,83 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	-	-
Tuárnus		kaavpug	&&&&&&&&&&021247.&&&&0021 247	0.01 348,53 km²	17,87 äs./km²	Kiemâ-Tuárnus	1621	suomâkielân Tornio, ruotâkielân Torneå já orjâlâškielân Duortnus
Ucjuuhâ		kieldâ	&&&&&&&&&&&01182.&&&&001 182	0.05 372,00 km²	0,23 äs./km²	Tave-Lappi	1876	orjâlâškielân Ohcejohka, suomâkielân Utsjoki, nuorttâlâškielân Uccjokk já tárukielân Utsjok

Laapi kieldah

Ovdiih kieldah

• Karunki (ruotâkielân Karungi)
• Kiemâjäävri táálunkieldâ (suomâkielân Kemijärven maalaiskunta)
• Ruávinjaargâ táálunkieldâ (suomâkielân Rovaniemen maalaiskunta, orjâlâškielân Roavvenjárgga dálongielda)
• Vyelituárnus (suomâkielân Alatornio já ruotâkielân Nedertorneå)

Viehâdâh

Ive 2017 loopâst Laapi eennâmkoddeest lijjii 179 223 ässed. Sist 172 386 sarnuu suomâkielâ, 1 560 sämikielâid, 438 ruotâkielâ já eres kielâid 4 839. Olgoeennâmliih lijjii 4 013.

Stuárráámuuh čuákkipääihih

#	Čuákkipäikki	Kieldâh	Ässeeloho (31.12.2020)
1	Ruávinjargâ kuávdásčuákkipäikki	Ruávinjargâ	54 062
2	Kiemâ kuávdásčuákkipäikki	Kiemâ (18 127) Kiemâeennâm (6 785) Tuárnus (860)	25 772
3	Tuárnus kuávdásčuákkipäikki	Tuárnus	16 596
4	Suáđigil markkân	Suáđigil	4 922
5	Kiemâjävri kuávdásčuákkipäikki	Kiemâjävri	3 993
6	Avveel	Aanaar	3 034
7	Kittâl markkân	Kittâl	2 215
8	Pajetuárnus markkân	Pajetuárnus	1 826
9	Ranua markkân	Ranua	1 803
10	Pello markkân	Pello	1 766

Fáádást eres soojijn

• Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Laapi eennâmkodde.