Njuškii siskáldâsân

Laapi eennâmkodde

Wikipedia:st
(Stivrejum siijđost Lappi)
Laapi eennâmkodde
Pallastuodâr
Pallastuodâr
Staatâ Suomâ
Eennâmkoddekuávdáš Ruávinjargâ
Vijđodâh 100 366,89 km²[1]
– eennâm 92 678,06 km² (92,3 %)
– sisčääci 6 304,29 km² (6,3 %)
– merâčääci 1 384,54 km² (1,4 %)
Ässeeloho 175 778[2] (30.9.2022)
Ässeesaahâdvuotâ 1,90 ässed/km² (30.9.2022)

Laapi eennâmkodde (nuorttâlâškielân Lappi mäddkåʹdd, orjâlâškielân Lappi eanangoddi, suomâkielân Lapin maakuntaruotâkielân Lappland) lii Suomâ tavemus já vijđoduv mield stuárráámus eennâmkodde. Laapi vijđodâh lii 100 367 km² já ässeeloho 176 716.[2] Tot västid ovdebáá Laapi lääni, mut ij lah siämmáš ko Laapi historjálâš eennâmkodde. Laapi eennâmkodde hämmee staatâlâš vaaljâin Laapi vaaljâpirrâduv.

Sämmiliih láá Laapi kuávlu algâaalmug, mut sij láá tááláá ääigi ucceeblohhoon Laapi eennâmkoddeest.

Laapi eennâmkode kukká lii puállurääsi.

Eennâmtiätu

[mute | mute käldee]
Äimukove Ruávinjaargâst
Yllästuodâr

Laapi eennâmkodde raijâšuvá tavveen Taažâ TromsaFinnmark -laanijd, nuorttân Ruošâ Murmansk kuávlun sehe Kärjil täsivááldán, mäddin Tave-Pohjanmaan já viestârist Ruotâ Norrbotten läänin. Räjijuuvah láá Tiänujuuhâ Taažâ rääjist já Muoniojuuhâ sehe Tuárnusjuuhâ Ruotâ rääjist.

Laapi eennâmkoddekuávdáš lii Ruávinjargâ. Eres kaavpugeh láá Kiemâ, KiemâjävriTuárnus. Kiemâ-Tuárnus -kuávlu lii Ruávinjaargâ lasseen merhâšittee kaavpugkuávlu. Tuárnus lii Laapi puárásumos kaavpug, já Kiemâ lii merhâšitteemus ráhtulâšvuotâkaavpug.

Eennâmkode stuárráámus jävri lii Aanaarjävri (1 084 km²). Kuhemuuh juuvah láá Kiemâjuuhâ, Ounasjuuhâ, KitinenMuoniojuuhâ. Alemus saje lii 1 324 m Häldee vieltist Iänuduv kieldâst.

Laapi vuáđukällee kulá Fennoskandia koolbân. Tot lii uáli puáris, já stuárráámus uási tast lii šoddâm paleoproterotsooisâš paje já arkeeisâš aioni ääigi. Laapi källee lii stuárráámus uásild graaniit, gneissikvartsiit. Aanaar kuávlust meid granuliit.[3]

Laapi eennâmvuáđust láá kavnum maaŋgâlágáneh mineraalehmetalleh. 1860-lovvoost Avveeljuuvâ kuávlust kavnui kolle. Tááláá ääigi ovdâmerkkân Kittâlist lii stuorrâ kolleruuki, mii lii meid ubâ Euroop stuárráámus. Meid Kiemâeennâm Elijäävrist já Suáđigil Kevitsast láá stuorrâ ruukih. Elijäävri uáivipyevtittâs lii kromi, já Kevitsa veškinikkel.[4]

Šoŋŋâdâh

[mute | mute käldee]

Laapi šoŋŋâdâh lii subarktisâš já toos vaaigut Tave-jieŋâmeerâ Golfvirde. Tave-Laapi šoŋŋâdâh lii nannaamlâš, mut aldasâš Tave-Jieŋâmeerâ vaaigut kuittâg-uv toos. Tave-Laapist Aanaarjävri lieggee šoŋŋâduv. Koskâ-, Nuorttâ- sehe Viestâr-Laapist šoŋŋâdâh lii čielgâsubbooht nannaamlâš já toos vaigutteh stuorrâ jeegih. Maadâ-Laapist Merâpottâ taha šoŋŋâduvâst eenâb merâšoŋŋâduv.

Suáđigil šoŋŋâdâh

[mute | mute käldee]
Máánu Koskâliegâsvuotâ (°C) Arvemeeri (mm)
uđđâivemáánu -13,5 34
kuovâmáánu -12,7 29
njuhčâmáánu -7,5 30
cuáŋuimáánu -1,3 29
vyesimáánu 5,3 41
kesimáánu 11,6 56
syeinimáánu 14,5 74
porgemáánu 11,7 66
čohčâmáánu 6,2 49
roovvâdmáánu 0,1 46
skammâmáánu -7,1 39
juovlâmáánu -11,7 34

Kieldah

[mute | mute käldee]

Laapi eennâmkoddeest láá 21 kieldâd, main Ruávinjargâ, Kiemâ, Kiemâjävri já Tuárnus láá kaavpugeh.

Nommâ Vaakun Kieldâhäämi Ässeeloho (30.9.2022)[2] Vijđodâh (1.1.2022)[2] Ässeesaahâdvuotâ Kuávlukodde Vuáđudemihe Ereskielâsâš noomah
Aanaar
kieldâ &&&&&&&&&&&07009.&&&&007 009 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".17 333,62 km² 0,47 äs./km² Tave-Lappi 1876 orjâlâškielân Anár, nuorttâlâškielân Aanar, suomâkielân Inariruotâkielân Enare
Iänudâh
kieldâ &&&&&&&&&&&01818.&&&&001 818 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".8 391,31 km² 0,23 äs./km² Tuodâr-Lappi 1877 orjâlâškielân Eanodat, suomâkielân Enontekiöruotâkielân Enontekis
Kiemâ
kaavpug &&&&&&&&&&019560.&&&&0019 560 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".747,16 km² 205,20 äs./km² Kiemâ-Tuárnus 1869 orjâlâškielân Giepmasuomâkielân Kemi
Kiemâeennâm
kieldâ &&&&&&&&&&&07805.&&&&007 805 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".648,13 km² 12,44 äs./km² Kiemâ-Tuárnus - suomâkielân Keminmaa
Kiemâjävri
kaavpug &&&&&&&&&&&07036.&&&&007 036 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".3 931,15 km² 2,01 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1871 suomâkielân Kemijärviorjâlâškielân Giemajávri
Kittâl
kieldâ &&&&&&&&&&&06540.&&&&006 540 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".8 263,15 km² 0,81 äs./km² Tuodâr-Lappi 1854 suomâkielân Kittilä, nuorttâlâškielân Kihttelorjâlâškielân Gihttel
Kolari
kieldâ &&&&&&&&&&&03981.&&&&003 981 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".2 617,74 km² 1,56 äs./km² Tuodâr-Lappi 1867 -
Kyelijävri
kieldâ &&&&&&&&&&&03343.&&&&003 343 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".5 872,41 km² 0,58 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1857 suomâkielân Salla
Muonio
kieldâ &&&&&&&&&&&02299.&&&&002 299 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".2 037,78 km² 1,21 äs./km² Tuodâr-Lappi 1868 orjâlâškielân Muoná
Pajetuárnus
kieldâ &&&&&&&&&&&03794.&&&&003 794 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".2 212,77 km² 1,87 äs./km² Tuárnusleehi 1482 suomâkielân Ylitornio, ruotâkielân Övertorneåorjâlâškielân Badje-Duortnus
Pelkosnjargâ
kieldâ &&&&&&&&&&&&0940.&&&&00940 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".1 881,82 km² 0,51 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1916 suomâkielân Pelkosenniemi
Pello
kieldâ &&&&&&&&&&&03274.&&&&003 274 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".1 863,72 km² 1,88 äs./km² Tuárnusleehi 1867 -
Puáššu
kieldâ &&&&&&&&&&&03008.&&&&003 008 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".3 544,65 km² 0,99 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1926 suomâkielân Posio
Ranua
kieldâ &&&&&&&&&&&03635.&&&&003 635 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".3 694,79 km² 1,05 äs./km² Ruávinjargâ 1917 -
Ruávinjargâ
eennâmkode uáivikaavpug &&&&&&&&&&064425.&&&&0064 425 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".8 016,62 km² 8,50 äs./km² Ruávinjargâ 1867 suomâkielân Rovaniemi, orjâlâškielân Roavvenjárga teikkâ Roavenjárganuorttâlâškielân Ruäʹvnjargg
Simo
kieldâ &&&&&&&&&&&02884.&&&&002 884 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".2 085,60 km² 1,99 äs./km² Kiemâ-Tuárnus 1865 -
Suovâkuoškâ
kieldâ &&&&&&&&&&&&0995.&&&&00995 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".6 496,57 km² 0,15 äs./km² Nuorttâ-Lappi 1916 suomâkielân Savukoski, nuorttâlâškielân Suõvvkuõškkorjâlâškielân Suovvaguoika
Suáđigil
kieldâ &&&&&&&&&&&08155.&&&&008 155 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".12 415,32 km² 0,70 äs./km² Tave-Lappi 1893 suomâkielân Sodankylä, nuorttâlâškielân Suäʹđjelorjâlâškielân Soađegilli
Tervola
kieldâ &&&&&&&&&&&02848.&&&&002 848 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".1 592,05 km² 1,83 äs./km² Kiemâ-Tuárnus - -
Tuárnus
kaavpug &&&&&&&&&&021247.&&&&0021 247 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".1 348,53 km² 17,87 äs./km² Kiemâ-Tuárnus 1621 suomâkielân Tornio, ruotâkielân Torneåorjâlâškielân Duortnus
Ucjuuhâ
kieldâ &&&&&&&&&&&01182.&&&&001 182 0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ","..0Feilâ celhâstuvvâst: Tubdâmettum koskâmerkkâ ",".5 372,00 km² 0,23 äs./km² Tave-Lappi 1876 orjâlâškielân Ohcejohka, suomâkielân Utsjoki, nuorttâlâškielân Uccjokktárukielân Utsjok
Laapi kieldah

Ovdiih kieldah

[mute | mute käldee]

Viehâdâh

[mute | mute käldee]

Ive 2017 loopâst Laapi eennâmkoddeest lijjii 179 223 ässed. Sist 172 386 sarnuu suomâkielâ, 1 560 sämikielâid, 438 ruotâkielâ já eres kielâid 4 839. Olgoeennâmliih lijjii 4 013.[5]

Stuárráámuuh čuákkipääihih

[mute | mute käldee]
# Čuákkipäikki Kieldâh[6] Ässeeloho
(31.12.2020)[7]
1 Ruávinjargâ kuávdásčuákkipäikki Ruávinjargâ 54 062
2 Kiemâ kuávdásčuákkipäikki Kiemâ (18 127)
Kiemâeennâm (6 785)
Tuárnus (860)
25 772
3 Tuárnus kuávdásčuákkipäikki Tuárnus 16 596
4 Suáđigil markkân Suáđigil 4 922
5 Kiemâjävri kuávdásčuákkipäikki Kiemâjävri 3 993
6 Avveel Aanaar 3 034
7 Kittâl markkân Kittâl 2 215
8 Pajetuárnus markkân Pajetuárnus 1 826
9 Ranua markkân Ranua 1 803
10 Pello markkân Pello 1 766

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2022 maanmittauslaitos.fi. Čujottum 17.10.2022. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain, 2021M01*-2022M09* Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 28.10.2022. (suomâkielân)
  3. Suomen kallioperä geologia.fi. Čujottum 26.8.2022. (suomâkielân)
  4. Suomen malmityypit | Kaiva.fi kaiva.fi. Čujottum 26.8.2022. (suomâkielân)
  5. tilastokeskus - Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain (suomâkielân)
  6. Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain, 2020 Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 27.10.2022. (suomâkielân)
  7. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2020 Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 17.10.2022. (suomâkielân)