Kiemâjuuhâ

Kiemâjuuhâ
Kieldah	Kiemâ, Kiemâeennâm, Kiemâjävri, Pelkosnjargâ, Ruávinjargâ, Suovâkuoškâ, Tervola
Algâsaje	Kiemâsyergi, Suovâkuoškâ
Loppâsaje	Merâpottâ, Kiemâ
Kukkodâh	550 km
Algâsaje alodâh	155 m
Koskâmiärálâš čäcimeeri	556 m3/s
Kulgâmvijđodâh	51 127 km²

Kiemâjuuhâ (suomâkielân Kemijoki já orjâlâškielân Giepmajohka) lii juuhâ Laapi eennâmkoddeest, Suomâst.

Eennâmtiätu

Kiemâjuuvâ kukkodâh lii 550 km já tot lii Suomâ kuhemus juuhâ. Kiemâjuuvâ kulgâmvijđodâh lii 51 127 km², ađai paijeel pele Laapi eennâmkode vijđoduvvâst. Kiemâjuuhâ álgá Kiemâsyergist, Suovâkuoškâ kieldâ taveuásist. Tot virded suulân 200 kilomeetter ovdil ko luáštá Kiemâjáávrán. Kiemâjäävri maŋa Kiemâjuuhâ juátkoo viestârân Ruávinjaargân já Ruávinjaargâ maŋa vala váhá paijeel čyeti kilomeetter máádás, kost tot luáštá Kiemâ kaavpug alda Merâpootân.

Kiemâjuuvâst láá maaŋgah sijđojuuvah. Tenniöjuuhâ luáštá Suovâkuoškâ markkân alda. Kiemâjuuvâ nubbe merhâšittee sijđojuuhâ lii Kitinen, mii luáštá toos váhá maŋeláá alda Pelkosnjaargâ markkân. Ovdil Pelkosnjaargâ markkân Kiemâjuuhân luáštá meid Vuotosjuuhâ. Kiemâjuuvâ kuhemus sijđojuuhâ já Suomâ kuálmádin kuhemus juuhâ lii Ounasjuuhâ, mii luáštá Kiemâjuuhân Ruávinjaargâ kaavpugist. Meid Raudanjuuhâ luáštá toos alda Ruávinjaargâ.

Kiemâjuuvâ čácáduv vyeimilágádâsah

Nommâ	Vuáimálâšvuotâ (MW)	Alodâh (m)	Juuhâ	Kieldâ	Seervâs
Isohaara	106	12,2	Kiemâjuuhâ	Kiemâ, Kiemâeennâm	Pohjolan Voima Oy
Taivalkoski	133	20,0	Kiemâjuuhâ	Kiemâeennâm	Kemijoki Oy
Ossauskoski	93	15,5	Kiemâjuuhâ	Tervola	Kemijoki Oy
Petäjäskoski	154	20,5	Kiemâjuuhâ	Ruávinjargâ	Kemijoki Oy
Valajaskoski	101	11,5	Kiemâjuuhâ	Ruávinjargâ	Kemijoki Oy
Permantokoski	11	24,0	Raudanjuuhâ	Ruávinjargâ	Kemijoki Oy
Vanttauskoski	95	22,0	Kiemâjuuhâ	Ruávinjargâ	Kemijoki Oy
Kaihua	4,2	45?	Kaihuanjuuhâ	Ruávinjargâ	Rovakaira Oy
Kaarni	1,3	19?	Kaihuanjuuhâ	Ruávinjargâ	Rovakaira Oy
Juotas	3,8	29?	Juotasjuuhâ	Ruávinjargâ	Keski-Lapin Voima Oy
Pirttikoski	110	26,0	Kiemâjuuhâ	Ruávinjargâ	Kemijoki Oy
Seitakorva	130	24,0–17,0	Kiemâjuuhâ	Kiemâjävri	Kemijoki Oy
Jumisko	30	96,0	Askajuuhâ	Kiemâjävri	Pohjolan Voima Oy
Kokkosniva	25	11,5	Kitinen	Pelkosnjargâ	Kemijoki Oy
Kurkiaska	27	12,5	Kitinen	Suáđigil	Kemijoki Oy
Kelukoski	9,8	7,0	Kitinen	Suáđigil	Kemijoki Oy
Matarakoski	11	7,0	Kitinen	Suáđigil	Kemijoki Oy
Vajukoski	21	16,0	Kitinen	Suáđigil	Kemijoki Oy
Kurittukoski	15	11,0	Kitinen	Suáđigil	Kemijoki Oy
Porttipahta	35	30,0	Kitinen	Suáđigil	Kemijoki Oy
Lokka	0,15	7,0–12,0	Luiro	Suáđigil	Kemijoki Oy

Vuosmuš Kiemâjuuvâ vyeimilágádâs algâttij tooimâs ive 1946 Isohaarast. Kiemâjuuvâ čácáduvvâst láá 21 vyeimilágádâssâd, main 16 láá Kemijoki OY omâstusâst. Kiemâjuuvâ vyeimilágádâsâi ihepuovtâdâs lii 4,3 TW⋅h, ađai suulân 34,5 prosenttid Suomâ čäcivyeimipuovtâdâsâst.

Ruávinjaargâ Sierilän já Pelkosnjaargâ Vuotosjuuhân láá sundáttâllum uđđâ vyeimilágádâs já tulvâdemääldis, mut Vaasa haldâttâhriehti komettij love kuábbáá-uv projektân.

Kiemâjuuhâ lii ovdil lamaš uáli pyeri luosâjuuhâ, mut vyeimilágádâsah láá iästám luosâi vandârdem lasânemsoojijd Kiemâjuuvâ sijđojuvváid.

Fáádást eres soojijn

• Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kiemâjuuhâ.