Vyelituárnus

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Vyelituárnus
Oovdiš kieldâ
Vyelituárnus kirkko
Vyelituárnus kirkko
Staatâ Suomâ
Eennâmkodde Lappi
Tááláš kieldâ Tuárnus
Vuáđudum 1477
Lopâttum 1973
Ässeeloho 8 792[1] (31.12.1972)

Vyelituárnus (ruotâkielân Nedertorneå) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Laapi eennâmkoddeest. Tot lohtui Tuárnus kaavpugân ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Vyelituárnusist assii 8 792 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijđodâh lâi 927,4 km² (tuše eennâm).[2] Vyelituárnus naaburkieldah lijjii Karunki, Kiemâ táálunkieldâ, Ruávinjaargâ táálunkieldâ, Tervola, Tuárnus já Pajetuárnus sehe Ruotâ peln HaaparandaÖvertorneå.

Kieldâlahtem[mute | mute käldee]

Uđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Karunki já Vyelituárnus lahtojii Tuárnus kaavpugân.

Viehâdâh[mute | mute käldee]

Ässeeloho[mute | mute käldee]

Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]


Ive 1957 Vyelituárnusist lohtui Tuárnusân kuávlu, kost lijjii 1 140 ässed.[3]

Čuákkipääihih[mute | mute käldee]

Ive 1970 tiäđui mield Vyelituárnusist lijjii čuávuvááh čuákkipääihih: Alavojakkala (528 ässed), Arpela (439 ässed), Kaakamo (615 ässed), Kiviranta (901 ässed), Kyläjoki (344 ässed), Pirkkiö (367 ässed), Pudas (28 ässed), Ruottala (229 ässed), Tuárnus kuávdáščuákkipäikki (3 ässee) já Yliraumo-Alaraumo (790 ässed).[4]

Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 38–39) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
  2. Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
  3. 3,0 3,1 Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2022. (suomâkielân)
  4. Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 13.11.2022). (suomâkielân)