Aanaar
| Aanaar | |
|---|---|
_(36638878126).jpg) Aanaar markkân kuávdáš |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Lappi |
| Vijđodâh | 17 333,62[1] km² |
| – eennâm | 15 056,29 km² (86,9 %) |
| – sisčääci | 2 277,33 km² (13,1 %) |
| Ässeeloho | 7 010[2] (28.2.2022) |
| Ässeesaahâdvuotâ | 0,47 ässed/km² (31.12.2021) |
| Eenikielâ | 31.12.2020[3] |
| – suomâkielâ | 89,4 % |
| – ruotâkielâ | 0,3 % |
| – sämikielah | 6,9 % |
| – eres kielah | 3,4 % |
Aanaar (nuorttâlâškielân Aanar, orjâlâškielân Anár, suomâkielân Inari já ruotâkielân Enare) lii kieldâ Suomâst, Laapi eennâmkoddeest. Anarist ääsih 7 010 olmožid, já ton vijđodâh lii 17 333,62 km², mast 2 277,33 km² lii čääci. Kieldâ lii Suomâ stuárráámus vijđoduv mieldi. Aanaar naaburkieldah láá Suomâst Iänudâh, Kittâl, Suáđigil já Ucjuuhâ, Taažâst Kárášjuuhâ, Kuovdâkiäinu já Maadâ-Vaarjâg sehe Ruošâst Paje-Tuuloma já Nikkel.
Aanaar kieldâ stuárráámus sijdâ já haaldâtlâš kuávdáš lii Avveel, kost láá suullân 3 000 ässed. Avelist 39 km tavas lii kieldâ nubben stuárráámus sijdâ Aanaar (608 ässed[4]). Aanaar siijdâst čokkân Suomâ sämitigge.
Historjá[mute | mute käldee]
Aanaar kieldâ vuáđudui ive 1876.
Aassâmhistorjá[mute | mute käldee]
Anarist láá lamaš ässeeh suulân ive 8000 oKr. rääjist. Motomij tutkâmušâi mield liččii Anarân puáttám talle suullân 30–50 peerâd jieŋâpaje maŋa kuudij maajeeld. Kuudij lasseen ässeeh pivdii soorvâid, kuobžâid já kuolijd. Puárásumoseh meerhah asâmist láá kavnum Säämimuseo Siida kuávlust. Aassâmmeerhah, ovdâmerkkân 40 puáris tullâsaijeed, kávnojeh kulmâ hehtaar viijđes saajeest Säämimuseo já Vuopaja pirrâsist. Tutkâmušah čäittih, et siämmáá ääigi lijjii ässeeh meid Laapi eres soojijn, ovdâmerkkân Ucjuuvâ Veččâjäävri já Puálmágjäävri pirrâsist. Talle sämmiliih iä lamaš vala iäránâm jieijâs etnisâš juávkkun, já ässeeh já kulttuurvaikuttâsah pottii Anarân maaŋgâin suundijn.[5]
Tutkâmušâi mield sämmiliih já syemmiliih iäránii jieijâs kielâ- já aalmugjuávkkun esken 1000-lovvoost oKr. Eellimvyevih já iäláttâsah iäruttii aalmugijd. Mäddin merârido ässeeh viljâlii piälduid, já tavveen vuod ulmuuh jotkii pivdo- já nuurrâmtuálu.[6] Vuosmuuh historjáliih tuođâštusah sämikulttuurist Anarist láá aarrânpardattuvah, ađai keeđgijn rahtum tullâsajeh 500–700-lovoin.[7] Aarrânpardattuvâi rähtei eellimvyehi lâi kulttuur mield alda ton áigásâš sämmilâš eellimvyevi. Tagareh tullâsajeh vuáttojeh Suomâst tuše kuávlust, mii uulât Kiemâjäävrist Ucjuuhân. Anarist tagareh láá kávnum ovdâmerkkân Čivtväärist Aŋŋel taavaabeln. Pardattuvâi vijđesvuođâ vuáđuld Aanaar kuávlust assii maaŋgah ucebeh pivdosiärváduvah.[8]
Sämmiláid tijpâliih aassâmpääihih lijjii láávu, kuáti já lavŋekuáti. Ko aalmug eelij pivdo- já nuurrâmtuálust, já ulmuuh juttii já varriistâllii távjá iveaaigij mield, te ij kannattâm huksiđ pisovub já lussâdub aassâmpääihi. Siärváduvâi eellim lâi lihâdeijee já njyebžil. 1500-lovvoost ovdâskulij sämmilij aassâmviäsui häämi muttui, ko anarâšah sirdâšuvvii keppâráhtusijn koođijn tälvisijdâi lovŋijguin mudârdum hirsâkoođijd.[9] Tagareh tälvisijdâpääihih láá kávnum sehe Aanaar Uáđdivei já Piälppáájäävri pirrâsist, kost anarâšah assii hirsâkoođijn täälvi ääigi suullân 1500–1700-lovoin.[10]
1700-lovvoost staatâ (Ruotâ) lopedij ucebijd viäruid toid ulmuid, kođeh vuáđudii uđâstáálu ađai pisovâš aassâmpääihi.[11] Uđâstálui vuáđđudmân kiäsuttii meid koddesalâsij huánánem, šiiveettuálu lasanem já viggâmuš torvodiđ puáris vuoigâđvuođâid. Sehe sämmiliih já mäddin puáttám syemmiliih huksii hirssâtuuvijd.[12]
Veikkâ sämmiliih vuáđudii uđâstááluid, sij jotkii Anarist ärbivuáválijd eellimtavijdis já iäláttuvâid. Ovdâmerkkân Pärttihist ulmuuh varriistâllii vala 1900-loopâst kesi- ja tälvipaaihij kooskâst.[13] Ij tast lah kuhes äigi, ko ulmuuh hahhii luándust puoh, maid sij tarbâšii.
Eennâmtiätu já šoŋŋâdâh[mute | mute käldee]
Aanaar lii vijđoduv mieldi Suomâ stuárráámus kieldâ, suullân 5 % ubâ Suomâ vijđoduvvâst. Kieldâ stuárráámus jävri lii Aanaarjävri, mii lii meid Suomâ kuálmádin stuárráámus jävri. Anarist láá ohtsis 8 033 jävrid, já čácáduvâi vijđodâh lii 2 277,33 km².
Nube maailmsuáđi maŋa Suomâ vuobdij Sovjetlitton Njuámmilcooskâs-Uáivuškuoškâ kuávlu, mon tááhust Aanaar vijđodâh uccánij 176 km².
Avveel šoŋŋâdâh[mute | mute käldee]
Käldee: Ilmatieteen laitos[14]
| Máánu | Koskaliegâsvuotâ (°C) | Arvemeeri (mm) |
|---|---|---|
| uđđâivemáánu | -12,8 | 23 |
| kuovâmáánu | -12,0 | 22 |
| njuhčâmáánu | -7,4 | 22 |
| čuáŋuimáánu | -1,6 | 26 |
| vyesimáánu | 4,5 | 38 |
| kesimáánu | 10,6 | 52 |
| syeinimáánu | 14,0 | 75 |
| porgemáánu | 11,4 | 75 |
| čohčâmáánu | 6,2 | 46 |
| roovvâdmáánu | 0,1 | 41 |
| skammâmáánu | -7,1 | 28 |
| juovlâmáánu | -11,2 | 24 |
Viehâdâh[mute | mute käldee]
Ässeeloho[mute | mute käldee]
Čuákkipääihih[mute | mute käldee]
Ihe 2018 loopâst Anarist assii 6 930 olmožid, kiäin čuákkipaaihijn 4 386, ađâi 65,9 % ässeelovvoost.[15]
| # | Čuákkipäikki | Ässeeloho (31.12.2018) |
|---|---|---|
| 1. | Avveel | 3 034 |
| 2. | Aanaar markkân | 608 |
| 3. | Teponmäki | 433 |
| 4. | Suáluičielgi | 311 |
Kieldâ kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.
Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Aanaar.
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ www.maanmittauslaitos.fi Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 Tilastokeskus - Ässeeloho Čujottum 25.3.2021 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Eenikielâ Čujottum 31.3.2021 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Taajamat (suomâkielân)
- ↑ Harlin, E-K & Lehtola, V-P: Peurakuopista kirkkokenttiin – Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta, s. 78–81. Giellakas instituutti, 2007.
- ↑ Lehtola, Veli-Pekka: Saamelaiset – Historia, yhteiskunta, taide, s. 30–35. Puntsi, 2015.
- ↑ Harlin, E-K & Lehtola, V-P: Peurakuopista kirkkokenttiin – Saamelaisalueen 10 000 vuotta arkeologin näkökulmasta, s. 87–88. Giellakas instituutti, 2007.
- ↑ Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija: Ealli biras – elävä ympäristö: saamelainen kulttuuriympäristöohjelma, s. 49–50. Sámi Museum, Saamelaismuseosäätiö, 2013.
- ↑ Historjá www.samimuseum.fi. Čujottum 18.4.2024.
- ↑ Uáđđivei tälvisijdâ www.samimuseum.fi. Čujottum 18.4.2024.
- ↑ Nahkiaisoja, Tarja: Saamelaisten tilamuodot Inarissa ja Utsjoella, s. 68. Tyejeest: Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.). Ealli biras – elävä ympäristö: saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: Sámi Museum, Saamelaismuseosäätiö, 2013.
- ↑ Uđâstáluh www.samimuseum.fi. Čujottum 18.4.2024.
- ↑ Jetremoff, Irma: Varriminen eli muutto talvipaikasta kesäpaikkaan: työtä ja vapautta, s. 76–77. Tyejeest: Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija (toim.). Ealli biras – elävä ympäristö: saamelainen kulttuuriympäristöohjelma: Sámi Museum, Saamelaismuseosäätiö, 2013.
- ↑ Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Kuntien avainluvut (suomâkielân)
| ||||||||
| |||||