Aanaar
| Aanaar | |
|---|---|
_(36638878126).jpg) Aanaar markkân kuávdáš |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Lappi |
| Vijđodâh | 17 333,62[1] km² |
| – eennâm | 15 056,29 km² (86,9 %) |
| – sisčääci | 2 277,33 km² (13,1 %) |
| Ässeeloho | 6 846[2] (31.10.2020) |
| Ässeesaahâdvuotâ | 0,46 ässed/km² (30.6.2020) |
| Eenikielâ | 31.12.2019[3] |
| – suomâkielâ | 90,2 % |
| – ruotâkielâ | 0,3 % |
| – sämikielah | 6,6 % |
| – eres kielah | 2,9 % |
Aanaar (nuorttâlâškielân Aanar, orjâlâškielân Anár, suomâkielân Inari já ruotâkielân Enare) lii kieldâ Suomâst, Laapi eennâmkoddeest. Anarist ääsih 6 849 olmožid, já ton vijdodâh lii 17 333,62 km², mast 2 277,33 km² lii čääci. Kieldâ lii Suomâ stuárráámus vijđoduv mieldi. Aanaar naaburkieldah láá Suomâst Iänudâh, Kittâl, Suáđigil já Ucjuuhâ, Taažâst Kárášjuuhâ, Kuovdâkiäinu já Maadâ-Vaarjâg sehe Ruošâst Paje-Tuuloma já Nikkel.
Aanaar kieldâ stuárráámus sijdâ já haaldâtlâš kuávdáš lii Avveel, kost láá suullân 3 000 ässed. Avelist 39 km tavas lii kieldâ nubben stuárráámus sijdâ Aanaar (608 ässed[4]). Aanaar siijdâst čokkân Suomâ sämitigge.
Historjá[Mute | Mute käldee]
Aanaar vuáđudui ive 1876.
Eennâmtiätu já šoŋŋâdâh[Mute | Mute käldee]
Aanaar lii vijđoduv mieldi Suomâ stuárráámus kieldâ, suullân 5 % ubâ Suomâ vijđoduvvâst. Kieldâ stuárráámus jävri lii Aanaarjävri, mii lii meid Suomâ kuálmádin stuárráámus jävri. Anarist láá ohtsis 8 033 jävrid, já čácáduvâi vijđodâh lii 2 277,33 km².
Nube maailmsuáđi maŋa Suomâ vuobdij Sovietlitton Njuámmilkuoška-Niskekuoška kuávlu, mon tááhust Aanaar vijđodâh uccánij 176 km².
Avveel šoŋŋâdâh[Mute | Mute käldee]
Käldee: Ilmatieteen laitos[5]
| Máánu | Koskaliegâsvuotâ (°C) | Arvemeeri (mm) |
|---|---|---|
| uđđâivemáánu | -12,8 | 23 |
| kuovâmáánu | -12,0 | 22 |
| njuhčâmáánu | -7,4 | 22 |
| čuáŋuimáánu | -1,6 | 26 |
| vyesimáánu | 4,5 | 38 |
| kesimáánu | 10,6 | 52 |
| syenimáánu | 14,0 | 75 |
| porgemáánu | 11,4 | 75 |
| čohčâmáánu | 6,2 | 46 |
| roovvâdmáánu | 0,1 | 41 |
| skammâmáánu | -7,1 | 28 |
| juovlâmáánu | -11,2 | 24 |
Viehâdâh[Mute | Mute käldee]
31. juovlâmáánu 2018 Anarist assii 6 930 olmožid. Ässein 6 254 sarnuu suomâkielâ, 452 sämikielâid já 23 ruotâkielâ. Eres kielâid sarnuu 199 ässed. Aanaar lii ohtâ härvis kieldâin Laapist, kost ässeeloho lassaan.
Aanaar ässeeloho 1980-2015[Mute | Mute käldee]
| Ihe | Ässeeloho |
|---|---|
| 1980 | 6 900 |
| 1985 | 7 219 |
| 1990 | 7 559 |
| 1995 | 7 851 |
| 2000 | 7 360 |
| 2005 | 7 053 |
| 2010 | 6 778 |
| 2015 | 6 804 |
Čuákkipääihih[Mute | Mute käldee]
Ihe 2018 loopâst Anarist assii 6 930 olmožid, moin čuákkipaaihijn 4 386, ađâi 65,9 % ässeelovvoost.[6]
| # | Čuákkipäikki | Ässeeloho (31.12.2018) |
|---|---|---|
| 1. | Avveel | 3 034 |
| 2. | Aanaar markkân | 608 |
| 3. | Teponmäki | 433 |
| 4. | Suáluičielgi | 311 |
Kieldâ kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.
Käldeeh[Mute | Mute käldee]
- ↑ www.maanmittauslaitos.fi Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Ässeeloho Čujottum 3.12.2020 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Eenikielâ Čujottum 26.7.2020 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Taajamat (suomâkielân)
- ↑ Tilastoja Suomen ilmastosta 1981-2010 (suomâkielân)
- ↑ Tilastokeskus - Kuntien avainluvut (suomâkielân)
| ||||||||