Suáluičielgi

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suáluičielgi sijdâ

Suáluičielgi (nuorttâlâškielân Suâlčiõʹlj[1] teikkâ Suâlseäʹlǧǧ, orjâlâškielân Suoločielgisuomâkielân Saariselkä) lii sijdâ já tuuristkuávdáš Aanaar kieldâst. Suáluičielgi lii ohtâ Suomâ puárásumosáin čuoigâmkuávdáin já fáálá valjeest čuoigâmkiäinuid. Keessiv Suáluičielgist láá ennuv vajâldemkiäinuh, moh fäällih turistáid máhđulâšvuođâ uápásmuđ putes já mučis meccikuávloin já tuodárluándoin. Sijdâ lii ucce, mut tobbeen láá maaŋgâlágáneh hotelleh já raavâdviäsuh já meiddei puoh palvâlusah, maid turisteh sättih tarbâšiđ. Ive 2019 Suáluičielgist lijjii 322 ässed.[2]

Historjá[Mute | Mute käldee]

Prospektor kolleruuki ive 1902 huksejum toimâttâh lâi Suáluičielgi vuossâmuš rakânâs. Ive 1912 valmâštui kuávlu vuossâmuš kyessiviäsu, mii tuššâdui nube maailmsuáđi ääigi. Maađij Suáluičiälgán já Avelân valmâštui ive 1914. Suáluičielgi vuossâmuš raavâdviäsu lehâstui ive 1955 já mađhâšemkuávdáš šoodâi kuuloold 1960-lovo rääjist. Suáluičielgi lii lamaš pivnohis vandârdemkuávlu jo 1950-lovo loopâst. Urho Kekkos aalmuglâšmecci vuáđudui ive 1983.[3][4]

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. Suâlčiõʹlj. Neahttadigisánit. Čujottum 27.2.2021. (nuorttâlâš- já suomâkielân)
  2. Inari.fi. Čujottum 15.2.2021 (suomâkielân)
  3. Luontoon.fi Čujottum 15.2.2021 (suomâkielân)
  4. Rumakurun tarina Čujottum 15.2.2021 (suomâkielân)


Aanaar siijdah

Aanaar markkânAŋŋelAvveelÁhujävriČevetjävriČovčjävriIjjävriKaamâsKiđđâjävriKuttoorKuáppilLemmeeLismáMenišjävriMosshâšNjellimNjiävđámPärttihRiemâšjuuhâRivdulSuáluičielgiTiärmášVävliÁkšujävri