Kyeli

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Välishai lii maailm stuárráámus kyeli.

Kyeleh láá čielgitávtáliih elleeh, moh iälusteh čääsist. Kyeleh láá maaŋgâlágáneh já maaŋgâhámásiih. Ubâ maailmist láá paijeel 33 000 kyelišlaaijâd (ive 2023).[1][2] Maailm ucemus kyeli lii Photocorynus spiniceps, mii lii tuše 6,2 mm kukkosâš.[3] Maailm stuárráámus kyeli vist lii välishai (Rhincodon typus), mii šadda joba 18,8 meetter kukkosâžžân.[4] Meid eellimtääpi, naavcâi já jiešvuođâi tááhust kyelišlaajâi kooskâst láá stuorrâ iäruh.

Ááicuh[mute | mute käldee]

Kuolij aiccâmmaailm lii ereslágán ko ovdâmerkkân ulmuu, tastko kuolijn láá tagareh ááicuh, moh ulmuin váiluh. Ohtâ kuolij tehálumosijn ááicuin lii sijđosärgisáiccu, moin kyeleh äiccih čääsist teedâpááruid já uáinisteh toin naalijn estuid já kooskâid. Nubbe áiccu, mii iššeed motomijd kyelišlaajâid navigistiđ čääsist, lii magneetáiccu. Taat áiccu kávnoo maaŋgâin jotteekuolijn tego kuávžurijn, ruopsisluosâinaŋgeriasâin, mutâ meid haijn. Nahcâ aiccâđ Eennâmpáálu magneetkiedi já sundestiđ ton mield lii siämmáš, mii iššeed kesiluudijd talle ko toh värrejeh kesi- já tälvikuávlui kooskâst. Ton lasseen motomijn kyelišlaajâin lii šleđgâáiccu, mast lii ävkki pirrâs aaicâdmist. Šleđgâáiccu vuáđuduvá toos, ete jyehi teehi já niärvá já vuoiŋâšij toimâm toovât hiäjus šleđgâkiedijd. Áimu joođeet šleeđgâ hyeneeht, mut čääci vuod eromâš pyereest. Tondiet šleđgâááicust lii ennuv iše eidu čääsist iälusteijee elleid, moh talle äiccih eres alda leijee ellei šleđgâkiedijd. Tot vuod taha älkkeebin saallâs já salâsteijei aiccâm sehe uáiváduvvâst fáárust pissoom já parâttâllâmskippáár kavnâm. Kuolijn lii meid tärhis hajâáiccu, moi iššijn toh kävnih purrâmâš já huámmášeh, jis aldasijn láá piäđuh. Ton lasseen motomijn kyelišlaajâin lii pyeri uáinimáiccu.[5]

Tobdoh já maaŋgâlágáneh naavcah[mute | mute käldee]

Veikkâ ulmuu teikkâ almolubbooht njomâtteijee aiccâmmaailm lii-uv viehâ ereslágán ko kyele, te láá kuittâg meid ennuv ohtâsiih jiešvuođah. Kuolij kognitiivliih naavcah já tobdoh láá tutkuuškuáttám eskin majemui aaigij, mut ennuv láá kavnum jo tagareh jiešvuođah, moh ovdil lijjii jurdum lemin tuše njomâtteijein já luudijn.[6] Tutkâmušâi mield kyeleh tobdeh pohčâs já palo tuođâlâžžân fiäránin. Ko iskosijn kuolijd tovâttui poovčâs, te kuolij lattim muttui. Jis kuolijd adeluvvojeh povčâstalkkâseh, te toi povčâslattim jävkittij.[7] Ličij vaigâd čielgiđ taam mudoi ko paahudmáin, et poovčâs lii kuálán tuođâlâš fiäráán ige toi lattim muttum pyevti leđe tuše refleks, mii šadda tast ko kyeli vahaduvá. Kierdâmâš lasseen kyeleh pasteh tubdâđ meid positiivlijd tobdoid tego navdâšem.[5]

Maaŋgah kyeleh láá meid čeepih oppâđ já mušteđ aašijd, já toh mättih čuávvuđ eres kuolij lattim já oppâđ tast uđđâ tááiđuid (nk. sosiaallâš oppâm). Ovdâmerkkân saimaaráávdu vuojâleijeeh iä tutkâmušâi mield määti poollâđ piätukuolij haajâst, pic toh uáppih eskin eres kuolij lattiimist, et taat haajâ meerhâš vaarâ. Meid vaavlijd puorij purrâmâšpaaihij já torvolij uáđđimpaaihij kooskâst maaŋgah kyeleh uáppih eres kuolij maali čuávvumáin. Nuuvtpa tiätu tááiđuh sirdâšuveh tiätu kyelijuávhust kyeleest nuubán já ain ovdâskulij čuávuváá suhâpuolvân. Taat puoh meerhâš tom, et tain kuolijn lii kulttuurlâš äppi.[5]

Kyeleh láá távjá sosiaalliih elleeh. Tutkâmušah láá čáittám, et kyeleh mušteh uápis kuolijd jieijâs uáiváduvvâst já naaburkuávlust. Uáiváduvah iä ovtâstuu já juáhás sätinálásávt, pic tot lii tast kiddâ, moh kyeleh láá tubdâm nubijdis jo ovdil. Juávhui siste lii táválâš tot, ete ain siämmááh kyeleh viettih ääigi oovtâst, ađai toh rähtih skippáárkoskâvuođâid.[5]

Motomeh kyeleh meid sierâdeh. Sierâdem puoh kriterijd tevdee toimâm lii kavnum eereeb iärásij luosâkuolijn, kirjevuáskunijnhaijn. Ovdâmerkkân lii vuottum, et elleikäärdist ellee taapiirkyeleh jođetteh njuunees alne uccâ kiäđgáid, skuáppoid já uáksipittáid. Jis tiŋgâ kačča njune alne, te kyeleh táválávt vuojâsteh ton vuálá já tuáppejeh tom ovdil ko tot kiergân vuáijuđ poonán. Talle sierâ álgá uđđâsist. Totkeeh láá tiäđust-uv smiettâm, mii puávtáččij čielgiđ tággáár lattim: raavvâdskappumlattim tot ij pyevti leđe, tondiet ko kyeleh puđâldeh vala viššâlubbooht talle ko toh láá kalanâm. Kihâmân lohtâseijee tááiđui čäittimgin tot ij oro lemin, tondiet ko toimâm tábáhtuvá pirrâ ive ige tuše kođoääigi. Loopâst totkeeh pottii ton uáinun, et taah kyeleh tuođâi sierâdeh. Lii meid tutkum, et sierâdem ääigi šaddeh pyerimielâhormoneh, mii čuujoot toos, et kyeleh taheh tom tondiet ko tot lii hävski.[5]

Motomeh kyelišlaajah kevttih tyejipiergâsijd. Toh kevttih ovdâmerkkân keeđgijd skáálžui lehâstmân. Ton lasseen kyeleh pasteh arvâliđ lohomeerijd já joba rekinistiđ. Ive 2022 totkeejuávkku Bonn ollâopâttuvvâst luhostui máttááttiđ kirjevuáskunáid já säittirávskoid toohâđ oovtâkiärdánis oohtân- sehe kepidemrekinistmijd.[8] Kyeleh kolgii lasettiđ teikkâ kepidiđ algâalgâlii áárvu ovttáin. Kuolij rekinistemtááiđuid totkeeh selvâttii siämmáá myenster mield, mii lii kevttum ovdâmerkkân mietâmiäđušijnijn. Sij čaittii kuolijd sierâlágánijd geometrisijd kovosijd, ovdâmerkkân nelji neljiháá. Tai kovosij ivne muštâlij, koolgâi-uv kovosij meereest kepidiđ vâi lasettiđ oovtâ. Ääigi mield kyeleh oppii, maid mii-uv ivne merhâšij. Toh oppii meid tom, ete algâalgâlii mere koolgâi lasettiđ teikkâ kepidiđ nomâlâssân ovttáin, ige valjiđ tuše stuárráb teikkâ ucceeb mere. Kovoseh meid mulsâšuvvii iskosist, ađai toh iä lamaš ain puoh neljihááh, pic ovdâmerkkân kulmâ riäggá já ohtâ kulmâhâš. Totkei mield taan iskos čođâldittem váátá jo viehâ muálkkáás jurdâččemtááiđuid, moh tain kuolijn kustoo láá.[5]

Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. How Many Species Of Fish Are There? WorldAtlas. 10.1.2019. Čujottum 4.10.2023. (eŋgâlâskielân)
  2. How Many Fishes Are In The World? a-z-animals.com. Čujottum 4.10.2023. (eŋgâlâskielân)
  3. Smallest fish guinnessworldrecords.com. Čujottum 4.10.2023. (eŋgâlâskielân)
  4. Largest fish guinnessworldrecords.com. Čujottum 4.10.2023. (eŋgâlâskielân)
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 Schreck, Jasmina: Onne viättoo Ellei peivi – ”Ápáliih kyeleh” lii taan ive Ellei oho fáddá anarasaavis.fi. 4.10.2023. Čujottum 4.10.2023.
  6. Kalojen salaiseen maailmaan www.helsinki.fi. Čujottum 4.10.2023. (suomâkielân)
  7. Kauppinen, Tiina: Kalan kipu on ilmeetöntä, mutta ilmeistä Eläintieto.fi. 23.11.2018. Čujottum 4.10.2023. (suomâkielân)
  8. Study shows: Fish can calculate Universität Bonn. Čujottum 4.10.2023. (eŋgâlâskielân)