Kanada
| Kanada Canada (eŋgâlâskielân) Canada (ranskakielân) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakun |
 |
|
| Staatâhäämi | parlamentaarlâš demokratia, vuáđulavâlâš monarkia |
| Kunâgâs Kenraalkuvernöör |
Charles III Mary Simon |
| Uáiviminister | Mark Carney |
| Uáivikaavpug | Ottawa |
| Eres kaavpugeh |
Toronto, Montreal, Vancouver, Calgary |
| Vijđodâh | 9 984 670 km² |
| – sisčääci |
8,92 % |
| Ässeeloho (2019) | 37 797 496 |
| – ässeesaahâdvuotâ | 3,79 ässed/km² |
| Virgáliih kielah | eŋgâlâskielâ, ranskakielâ |
| Vaaluut | Kanada dollar (CAD) |
| Äigi | UTC−3.30 / UTC−8 |
| – kesiäigi | UTC−2.30 / UTC−7 |
| Uánádâs | CA |
| – fiävruin | CDN |
| – kirdemmašinijn | C / CF |
| Jotolâh | uálgispiälásâš |
| Sundenummeer | +1 |
| Internet TLD | .ca |
| Motto | "A Mari Usque Ad Mare" |
| Aalmuglâšlaavlâ | O Canada |
|
|
|
Kanada lii staatâ Tave-Amerikist. Ton uáivikaavpug lii Ottawa.
Eennâmtiätu
[mute | mute käldee]Sajadâh já rääjih
[mute | mute käldee]Kanada lii staatâ Tave-Amerikist. Ton áinoo eennâmräjiránnjá lii Ovtâstum staatah sehe mäddin já taveviestârist (Alaska).
Haldâttâh já politiik
[mute | mute käldee]Kanada lii vuáđulavâlâš monarkia, mii lii Amerikist eromâš, ko masa puoh eres staatah Amerikist láá täsivääldih.
Kuávlulâš jyehim
[mute | mute käldee]
| Prooviins | Uáivikaavpug | Seervâi littostaatân |
Vijđodâh |
|---|---|---|---|
 Brittilâš Kolumbia | Victoria | 1871 | 944 735 km² |
 Alberta | Edmonton | 1905 | 661 848 km² |
 Saskatchewan | Regina | 1905 | 651 036 km² |
 Manitoba | Winnipeg | 1870 | 647 797 km² |
 Ontario | Toronto | 1867 | 1 076 395 km² |
 Québec | Québec | 1867 | 1 542 056 km² |
 New Brunswick | Fredericton | 1867 | 72 908 km² |
 Nova Scotia | Halifax | 1867 | 55 284 km² |
 Prinssâ Edward suálui | Charlottetown | 1873 | 5 660 km² |
 Newfoundland já Labrador | St. John's | 1949 | 405 212 km² |
| Territorio | Uáivikaavpug | Seervâi littostaatân |
Vijđodâh |
 Yukon | Whitehorse | 1898 | 482 443 km² |
 Taveviestârterritorioh | Yellowknife | 1870 | 1 346 106 km² |
 Nunavut | Iqaluit | 1999 | 2 093 190 km² |
Ekonomia
[mute | mute käldee]Tuuriism
[mute | mute käldee]Algâaalmugmađhâšemsyergist lii merhâšittee rooli Kanada ekonomiast. Ive 2023 syergi njuolgâ vaikuttâs Kanada bruttoaalmugpyevtittâsân lâi 1,6 miljard dollarid, adai váhá paijeel miljard eurod. Summe lâi kuittâg 10 % ucceeb ko ive 2019 ovdil koronapandemia. Jis inflaatio váldoo huámášumán rekigijguin, te njeeijâm lâi vala stuárráb, ađai 24 %.[1][2]
Kanadast lii maailm stuárráámus algâaalmugij mađhâšemekonomia. Mađhâšem lii uáli tehálâš iäláttâs Kanada algâaalmugáid. Pargosaje mađhâšemirâttâsâst tâi irâttâs vuáđudem sáttá merhâšiđ máhđulâšvuođâ pääcciđ orroođ päikkikuávlun. Syergi irâttâsâi kävppijoto lâi ive 2023 2,4 miljard eurod, já pargosajeh lijjii masa 35 000.[1][2]
Viehâdâh
[mute | mute käldee]Kaavpugeh
[mute | mute käldee]Kanada stuárráámus kaavpug lii Toronto.
Škovlâlijd
[mute | mute käldee]- Lasetiäđuh Kanadast láá siijđoin 132–140 (pittá 24. Kanadast keljideh muorah, maailmah já čäcivyeimi) oppâkirjeest ŠE Amerik.
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kanada.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- 1 2 Nikula, Kaisu: Čuolmah Kanada algâaalmugij mađhâšemsyergist anarasaavis.fi. 21.2.2025. Čujottum 20.2.2025.
- 1 2 McRae, Sheldon: New Conference Board of Canada Research Shows Indigenous Tourism’s Potential Falling Short of Post-Covid Recovery Goals Despite Growing Demand - Indigenous Tourism Industry News Indigenous Tourism Association of Canada. 23.1.2025. Čujottum 20.2.2025. (eŋgâlâskielân)