Belize
| Belize | |
|---|---|
 lippu |
 vaakun |
.svg) |
|
| Staatâhäämi | parlamentaarlâš demokratia, vuáđulavâlâš monarkia |
| Kunâgâtâr Kenraalkuvernöör Uáiviminister |
Elisabet II Sir Colville N. Young Dean Barrow |
| Uáivikaavpug | Belmopan |
| Eres kaavpugeh | Belize City |
| Vijđodâh | 22 966 km² |
| – sisčääci |
0,7 % |
| Ässeeloho (2019) | 408 487 |
| – ässeesaahâdvuotâ | 17,79 ässed/km² |
| Virgáliih kielah | eŋgâlâskielâ |
| Vaaluut | Belize dollar (BZD) |
| Äigi | UTC-6 |
| Jiečânâsvuotâ | |
| – Ovtâstum kunâgâskoddeest | 21. čohčâmáánu 1981 |
| Uánádâs | BZ |
| – fiävruin | BH |
| – kirdemmašinijn | V3 |
| Jotolâh | uálgispiälásâš |
| Sundenummeer | +501 |
| Internet TLD | .bz |
| Motto | "Sub Umbra Floreo" |
| Aalmuglaavlâ | Land of the Free |
|
|
|
Belize lii staatâ Koskâ-Amerikâst. Ton uáivikaavpug lii Belmopan. Tot huksejui tast maŋa ko hurrikaan tuššâdij oovdiš uáivikaavpug, Belize City, ive 1961. Belize iärrán kuávlu eres enâmijn toin, ete ton virgálâš kielâ lii eŋgâlâskielâ. Belize lâi Britannia kolonialismkuávlu já ton nommân lâi "Brittilâš Honduras". Čohčâmáánust 1981 Belize finnij jiečânâsvuođâs, mutâ lii kuittâg Commonwealth jeessân.[1]
Eennâmtieđâ[Mute | Mute käldee]
Belize ránnjáenâmeh láá Meksiko já Guatemala. Ton nuorttiirääji lii Karibiameerâ riddo. Riddokuávlu lii ohtsis 280 kilomeetter kukke. Belize maadâuásist láá Mayaväärih já tavveen lii enâmustáá vyelieennâm.
Käldeeh[Mute | Mute käldee]
| Tave-Amerik staatah | |
|---|---|
|
Kanada • Meksiko • Ovtâstumstaatah Koskâ-Amerik: Belize • Costa Rica • El Salvador • Guatemala • Honduras • Nicaragua • Panama Karibia: Antigua já Barbuda • Bahama • Barbados • Dominica • Dominikaanisâš täsiväldi • Grenada • Haiti • Jamaika • Kuuba • Saint Kitts já Nevis • Saint Lucia • Saint Vincent já Grenadiineh • Trinidad já Tobago |