Puola
| Puola täsiväldi Rzeczpospolita Polska (puolakielân) |
|
|---|---|
 lippu |
 vaakun |
 |
|
| Staatâhäämi | täsiväldi |
| President | Andrzej Duda |
| Uáiviminister | Donald Tusk |
| Uáivikaavpug | Varsova |
| Eres kaavpugeh |
Krakova Wrocław Łódź Poznań Gdańsk Szczecin |
| Vijđodâh | 312 685[1] km² |
| – sisčääci |
2,7 % |
| Ässeeloho (2020) | 38 268 000 |
| – ässeesaahâdvuotâ | 123 ässed/km² |
| Virgáliih kielah | puolakielâ |
| Vaaluut | złoty (PLN) |
| Äigi | UTC+1 |
| – kesiäigi | UTC+2 |
| Uánádâs | PL |
| – fiävruin | PL |
| – kirdemmašinijn | SP |
| Jotolâh | uálgispiälásâš |
| Sundenummeer | +48 |
| Internet TLD | .pl |
| Motto | ij lah |
| Aalmuglâšlaavlâ | Mazurek Dąbrowskiego |
|
|
|
| Oovdiš staatâ(h) |
.svg){kind=small} Puola aalmugtäsiväldi |
Puola täsiväldi (puolakielân Rzeczpospolita Polska) ađai Puola lii staatâ Euroopist. Ton uáivikaavpug lii Varsova.
Eennâmtiätu
[mute | mute käldee]Puola vijđodâh lii 312 685 km², mast 8 430 km² lii čääci.[1] Vijđoduv mield Puola lii maailm 71. stuárráámus[1] já Euroop 9. stuárráámus staatâ.
Sajadâh já rääjih
[mute | mute käldee]Puola lii staatâ Koskâ-Euroopist. Ton ránnjástaatah láá tavveen Ruoššâ (Kaliningrad Oblast), tavenuorttân Liettua, nuorttân Vielgis-Ruoššâ, maadânuorttân Ukraina, mäddin Slovakia, maadâviestârist Tšekki já viestârist Saksa.[1] Puolast staatârääjih láá ohtsis 2 865 km.[1] Kuhemus rääji lii rääji Tšekkijn, mii lii 699 km. Uánihumos rääji vist lii 100 km rääji Liettuain. Puola rájášuvá tavveen Nuorttâmeerân. Merâriddo lii ohtsis 440 km.[1]
| Ránnjástaatâ | Rääji kukkodâh | Kárttá |
|---|---|---|
| Ruoššâ (Kaliningrad Oblast) | 209 km | 
|
| Liettua | 100 km | |
| Vielgis-Ruoššâ | 375 km | |
| Ukraina | 498 km | |
| Slovakia | 517 km | |
| Tšekki | 699 km | |
| Saksa | 467 km |
Jäävrih já juuvah
[mute | mute käldee]
Puola kuhemuuh juuvah láá Wisła, Oder, Warta já Bug.
Śniardwy lii Puola stuárráámus jävri vijđoduv mield. Ton vijđodâh lii 113,8 km². Kieŋâlumos jävri lii Hańcza (108,5 m).
Morfologia
[mute | mute käldee]
Puola alemus saje lii Rysy čokke (2 499 m). Tot lii eennâm maadâuásist Puola já Slovakia rääjist. Väärist láá kulmâ čohe, main koskâ- já maadânuorttâčoheh láá Slovakiast já taveviestârčokke lii Puolast. Taat taveviestârčokke lii Puola alemus saje.
Staatâ vyeligumos saje lii tääl Marzęcino-nommâsii siijdâst (-2,2 m).[2] Ive 2022 räi tot lâi Raczki Elbląskie aldasijn (-1,8 m).[2]
Haldâttâh já politiik
[mute | mute käldee]Puola staatâhäämi lii semipresidentlâš täsiväldi. Puola staatâhovdâ lii president. Tááláš president lii Andrzej Duda.
Kuávlulâš jyehim
[mute | mute käldee]
- Válduartikkâl: Puola voivodkodeh
Uđđâivemáánu 1. peeivi 1999 Puola juohhui kuulmâ táásán: alemuu tääsi voivodkuudijd (puolakielân województwo), haldâttâhpirrâduvváid (powiat) já kieldáid (gmina).[3] Talle Puolast lijjii 16 voivodkodded, 308 haldâttâhpirrâdâhhâd, 65 kaavpugid, main lâi haldâttâhpirrâduv status, já 2 489 kieldâd.[3]
Kuávlulâš jyehim lii muttum maŋgii ive 1999 maŋa. Veikkâ uđđâivemáánu 1. peeivi 2024 rääjist Puolast láá lamaš vala-uv 16 voivodkodded, tast láá tääl 314 haldâttâhpirrâdâhhâd, 66 kaavpugid, main lii haldâttâhpirrâduv status, já 2 477 kieldâd.[3]
Viehâdâh
[mute | mute käldee]Kaavpugeh
[mute | mute käldee]- Válduartikkâl: Listo Puola kaavpugijn
Puola stuárráámus kaavpug lii Varsova, mii lii meiddei staatâ uáivikaavpug. Eres stuorrâ kaavpugeh láá Krakova, Wrocław, Łódź, Poznań, Gdańsk já Szczecin.
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Puola.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ a â b c č d Poland The World Factbook. Čujottum 13.1.2025. (eŋgâlâskielân)
- ↑ a â Nowy najniższy punkt Polski oficjalnie potwierdzony Geoforum.pl. 5.10.2022. Čujottum 13.1.2025. (puolakielân)
- ↑ a â b Administrative division of Poland Puola statistiikkuávdáš. Čujottum 14.1.2025. (eŋgâlâskielân)