Vuoigâdvuotâ jieijâs kielân
Vuoigâdvuotâ jieijâs kielân lii vuáđuvuoigâdvuotâ, mon vuáđuld puoh ulmuin lii vuoigâdvuotâ kevttiđ, ovdediđ já paijeentoollâđ jieijâs eenikielâ sehe muštâliđ ašijnis já pyehtiđ oovdân jurduidis almolávt jieijâs eenikielân. Motomijn enâmijn kielâlij, kulttuurlij teikkâ etnisij ucceeblovoi vuoigâdvuotâ kevttiđ jieijâs eenikielâ lii viggum raijiđ, ovdâmerkkân ko viggoo suddâluttiđ teikkâ assimilistiđ ucceeblovo eenâblovokulttuurân.
OA Ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsii almossopâmuš artikkâl 15 mield ovtâskâs ulmust lii vuoigâdvuotâ uásálistiđ kulttuurelimân, já sopâmušstaatah láá kenigâsah faallâđ tooimâid, moh láá velttidmettumeh čuovviittâs viijđedmân já oovdedmân.[1] Euroop sosiaallâš vuáđukirje kenigit Euroop rääđi máhđulâšvuođâi mield ovdediđ já älkkeedittiđ siisâvärrejeijee párnái eenikielâmáttááttâs já meid vuástáväldee staatâ kielâ máttááttem siisâvärrejeijeid.[2]
Suomâst[mute | mute käldee]
Suomâ vuáđulaahâ torvee syemmiláid vuoigâdvuođâ kevttiđ tuámustoovlijn já eres virgeomâháin jieijâs kielâ, suomâ- teikkâ ruotâkielâ. Siämmáánáál tähiduvvojeh suomâ- já ruotâkielâlij aalmugij čuovviittâsliih táárbuh. Ton lasseen Suomâ vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn algâaalmugijn, romanijn já eres ucceeblovoin lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur.[3] Sämmilij já seevvimkielâlij vuoigâdvuođah meid asâttuvvojeh tärhibeht eres laavâin nuuvtko sämikielâ laavâst (1086/2003).[4] Eres laavâst lii meid asâttum, et siisâvärrejeijein lii vuoigâdvuotâ jieijâs kielân já kulttuurân.[5]
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ Asetus taloudellisia, sosiaalisia já sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta Finlex. Čujottum 7.11.2020 (suomâkielân)
- ↑ Asetus uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan voimaansaattamisesta Čujottum 7.11.2020 (suomâkielân)
- ↑ Suomâ vuáđulaavâ 17. loho
- ↑ Sämikielâ laahâ
- ↑ Laki kotoutumisen edistämisestä 29 Čujottum 7.11.2020 (suomâkielân)
