Carl Gustaf Emil Mannerheim

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Carl Gustaf Emil Mannerheim

Carl Gustaf Emil Mannerheim (4. kesimáánu 1867 Askainen, Suomâ stuorrâfurstâkodde27. uđđâivemáánu 1951 Lausanne, Sveicci) lâi syemmilâš rijjâhiärrá já Suomâ marsalk. Sun tooimâi Suomâ nubben staatâhovdân iivij 19181919Suomâ täsivääldi 6. presidentin iivij 19441946.

Tuávváš[Mute | Mute käldee]

Carl Gustaf Emil Mannerheim šoodâi kesimáánu 4. peeivi 1867 Louhisaari lanneest Askaisijn. Suu eeči kreivi Carl Robert Mannerheim kuođij perruus já vuolgij RanskanOvtâstum staatáid. Enni Hélène von Julin jaamij, ko Mannerheim lâi 14-ihásâš.[1] Mannerheim karrieer suáldáttin aalgij, ko sun moonâi Suomâ kaadeetkoodán Haminan 15-ihásâžžân ive 1882, mut sun iäruttui kaadeetškoovlâst ive 1886. Tast maŋa sun luuvâi pajeuáppen Helsigist ive 1887 já vuolgij siämmáá ive čohčâmáánust suáldátškoovlân Piättârân, kost sun miänástui pyereest. Ive 1892 Mannerheim naajâi kenraal nieidâ Anastasie Arapovain já sunnui šoodáin nieidâkyevtis. Suoi kuittâg iäránáin ive 1903, já Anastasie Mannerheim varrij nieidâidiskuin Ranskan.[2]

Suáldátkarrieer[Mute | Mute käldee]

Ive 1904 Mannerheim uásálistij rijjâtátulâžžân Ruošâ-Jaapaan suátán já sust šoodâi vistig eeveerstluutnant já talle eeveerst. Suáđi maŋa sun lâi aatellâšsiäđu ovdâsteijen staatâpeeivijn 19051906. Iivij 19061908 Mannerheim mađhâšij Aasiast tutkâmin eromâšávt Kiina várádâhkuávluid. Sun maacâi Piättârân ive 1908 já tooimâi tast maŋa suáldáttin Puolast. Sun uásálistij vuossâmuu maailmsuátán iänáážin Nuorttâriijkâ-Uŋgar radostuvâin já Romaniast. Uđđâivemáánust 1918 jiečânâs Suomâ seenaat nomâttij Mannerheim suojâluskuudij njunošhovdân já Suomâ siskáldâssuáđist sun stivrij vielgis suátivievâ. Suáđi maŋa sust šoodâi Suomâ koskâpuddâsâš staatâhovdâ syeinimáánu 1919 räi. Sun lâi presidentiävtukkâssân ive 1919 vaaljâin, mut K. J. Ståhlberg vuoitij vaaljâid já väljejui jiečânâs Suomâ vuossâmužžân presidentin.[2] Tast maŋa Mannerheim kiäsádâđâi politiikist. Ive 1931 P. E. Svinhufvud nomâttij suu Suomâ suátivievâ njunošhovdân já ive 1933 sun finnij marsalk tittel. Mannerheim tooimâi Suomâ njunošhovdân tälvisuáđijotkâsuáđi ääigi juovlâmáánu 31. peeivi 1944 räi.[1]

Suomâ presidentin[Mute | Mute käldee]

Jotkâsuáđi loopâst porgemáánu 4. peeivi 1944 ovdâskodde valjij Mannerheim Suomâ täsivääldi presidentin, já sun stivrij Suomâ ráávhuráđádâlmijd Sovjetlittoin. Skammâmáánust 1944 Mannerheim nomâttij Paasikivi haldâttâs já kiäsádâđâi talle kuuloold staatâ njunošist tiervâsvuotâčuolmâi tiet. Sun iäránij virgestis njuhčâmáánust 1946 já jaamij Lausannest uđđâivemáánu 1. peeivi 1951.[1]

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. 1,0 1,1 1,2 Suomen presidentit Čujottum 2.7.2021 (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 Kansallisbiografia Čujottum 2.7.2021 (suomâkielân)


Suomâ presidenteh

K. J. StåhlbergLauri Kristian RelanderPehr Evind SvinhufvudKyösti KallioRisto RytiCarl Gustaf Emil MannerheimJuho Kusti PaasikiviUrho KekkonenMauno KoivistoMartti AhtisaariTarja HalonenSauli Niinistö