Risto Ryti
Risto Heikki Ryti (3. kuovâmáánu 1889 Huittinen, Suomâ stuorrâfurstâkodde – 25. roovvâdmáánu 1956 Helsig, Suomâ) lâi syemmilâš politikkár. Sun tooimâi Suomâ täsivääldi 5. presidentin iivij 1940–1944.
Tuávááš[mute | mute käldee]
Risto Ryti šoodâi kuovâmáánu 3. peeivi 1889 Huittisii Loima siijdâst stuorrâ perruu niäljád párnážin. Suu eeči Kaarle Evert Ryti lâi tálulâš já enni Ida Vivika Junttila tálulii nieidâ. Nuorâ almajin Ryti lijkkui kuittâg eenâb luuhâđ ko porgâđ eennâmtuálust. Sun lâi perruu áinoo alge, kii valmâštui pajeuáppen. Sun luuvâi vuoigâdvuođâtiettuu Helsig ollâopâttuvâst já valmâštui ive 1909. Ton maŋa sun poorgâi äššivyeijen Raumast. Sun finnij värituámmár áárvu ive 1912. Ryti oopâi meid Oxfordist Eŋlandist, mut kaartâi maccâđ Suomân vuossâmuu maailmsuáđi älgidijn. Sun naajâi Gerda Serlachiusáin ive 1916 já sunnui šoddii kulmâ párnáá, algekyevtis já ohtâ nieidâ.[1]
Pooliitlâš karrieer[mute | mute käldee]
Ryti väljejui Suomâ ovdâskoodán vuossâmuu keerdi ive 1919. Sun tooimâi staatâvarijministerin J. H. Vennola haldâttâsâst ive 1921 já Kyösti Kallio haldâttâsâst iivij 1922–1924. Ive 1922 president K. J. Ståhlberg nomâttij Ryti Suomâ Paaŋki uáivihovdân. Ryti lâi presidentiävtukkâssân jo ive 1925 vaaljâin, tuše 36-ihásâžžân. Presidentin väljejui kuittâg Lauri Kristian Relander. Ryti poorgâi uáivihovdân 1930-lovo ääigi já maacâi haldâttâspaargon esken ive 1939, ko sust šoodâi Suomâ uáiviminister. Sun tooimâi uáiviministerin Suomâ tälvisuáđi ääigi já vuáláčaalij Moskova ráávhusopâmuš njuhčâmáánu 13. peeivi 1940.[2]
Suomâ presidentin[mute | mute käldee]
Suomâ ovdâskodde valjij Ryti Suomâ täsivääldi presidentin spiekâstâhlavváin ton maŋa, ko president Kyösti Kallio iäránij virgestis skammâmáánu 27. peeivi 1940 puácuvuođâ keežild. Rytist šoodâi president juovlâmáánu 19. peeivi 1940. Sun väljejui presidentin uđđâsist ive 1943 vaaljâin. Ryti tooimâi presidentin vaigâdis tiileest Suomâ jotkâsuáđi ääigi. Kesimáánust 1944 Ryti čaalij Saksa olgominister Ribbentropân reeivâ, mast sun lopedij, ete Suomâ ij räähti ráávhu Sovjetlittoin Saksa lovettáá. Taan Ryti-Ribbentrop-sopâmuš áánsust Suomâ finnij Saksa iše suáđist. Ryti iäránij president virgeest forgâ ton maŋa.C. G. E. Mannerheimist šoodâi president ive 1944 porgemáánust ige Ryti vuáláčäällim sopâmuš lamaš innig vyeimist. Suáđi maŋa Sovjetlitto vaađâi, ete Suomâ tyemmee suátisujâlijd. Meid Ryti tyemmejui suátisujâlâžžân já sun vietij kulmâ ive faŋgâlist, ovdil ko president Paasikivi ärmittij suu vyesimáánust 1949. Ryti jaamij ive 1956 67-ihásâžžân.[1]
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ 1,0 1,1 Suomen presidentit Čujottum 26.2.2021 (suomâkielân)
- ↑ Kansallisbiografia Čujottum 26.2.2021 (suomâkielân)