Mauno Koivisto

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Mauno Koivisto ive 1967

Mauno Henrik Koivisto (25. skammâmáánu 1923 Turku, Suomâ12. vyesimáánu 2017 Helsig, Suomâ) lâi syemmilâš sosiolog, paŋkkihovdâ, politikkár já Suomâ täsivääldi 9. president. Sun tooimâi presidentin iivij 19821994.

Tuávááš[mute | mute käldee]

Mauno Koivisto šoodâi skammâmáánu 25. peeivi 1923 Tuurkust. Suu eeči Juho Koivisto poorgâi muorâčeppin já enni Hymni Sofia Eskola lâi kanttor nieidâ. Enni jaamij ko Koivisto lâi tuše 10-ihásâš. Aalmugškoovlâ maŋa Koivistost lijjii maaŋgah pargosajeh. Suomâ jotkâsuáđi ääigi sun lâi suátišiljoost. Suáđi maŋa Koivisto poorgâi Tuurku hamânist. Siämmáá ääigi sun juuđij vistig koskâškoovlâ já talle luvâttuv. Sun valmâštui pajeuáppen ive 1949. Ton maŋa Koivisto luuvâi sosiologia Tuurku ollâopâttuvâst já valmâštui filosofia tuáhtárin ive 1956. Koivisto naajâi Tellervo Kankaanrantain ive 1952 já sunnuu nieidâ Assi šoodâi ive 1957. Siämmáá ive Koivisto varrij Helsigân já porgâškuođij paŋkkihovdân. Ive 1968 aalgâst sun väljejui Suomâ Paaŋki uáivihovdân.[1]

Pooliitlâš karrieer[mute | mute käldee]

Koivisto seervâi Suomâ sosialdemokraatlii piäládâhân ive 1947. Sun väljejui Rafael Paasio haldâttâs staatâvarijministerin ive 1966 já ive 1968 sust šoodâi uáiviminister ive 1970 räi. Ive 1972 sun tooimâi oppeet staatâvarijministerin Paasio nube haldâttâsâst. Uáiviministerin sun tooimâi nube keerdi iivij 19791982. Ive 1981 čohčâmáánust president Urho Kekkonen paasij puoccâmluámun já Koivistost šoodâi virgetahhee president. Ive 1982 vaaljâin sun väljejui Suomâ täsivääldi 9. presidentin. Sun vuoitij meid ive 1988 vaaljâid já tooimâi presidentin ive 1994 räi.[2]

Jäämmim[mute | mute käldee]

President Koivisto jaamij Helsingist vyesimáánu 12. peeivi 2017. Suu staatâliih hävdidmeh tuállojii Helsigist vyesimáánu 25. peeivi 2017. President Koivisto lii hävdidum Hietaniemi hävdienâmân.[3]

Muštomerkkâ Pikkuparlamentti muorâstuvâst Helsigist[mute | mute käldee]

President Mauno Koivisto muštomerkkâ almostittui lávvárduv 25.11.2023 Pikkuparlamentti muorâstuvâst Helsigist. Talle president Koivisto šoddâmist lijjii kuullâm čyeti ihheed. Staatârääđi kunnijâttij muštomerháin president Koivisto mušto já merhâšittee eellimpargo.[3][4]

Välittäjä-nommâsii muštomeerhâ lii suunâttâllâm já ráhtám koveverree Kirsi Kaulanen, kote vuoitij ive 2021 staatârääđi kanslia ornim ávus muštomerkkâkišto. Taiđâlávt ollâtásásii kiišton pottii ohtsis 110 tuhhiittum iävtuttâssâd. Palhâšumelävdikodde valjij iävtuttâs, já lävdikoodán kullojii president Mauno Koivisto muštomerkkâtoimâkodde já kyehti Suomâ Taiđârij seervi nomâttem taiđârjeessân. Staatârääđi kanslia lii tiilám Välittäjä-nommâsii veerrâm koveverree Kirsi Kaulasiist. Haahâmsopâmuš árvu lâi 1 035 000 eurod. Staatârääđi kanslia skeŋkkij valmâš veerrâm uássin Helsig kaavpug taaiđâčuágálduv. Suomâ presidentij puoh virgáliih muštomeerhah láá uáivikaavpugist. Veerrâm lii viđânubálov meetter kukkosâš já kuuđâ meetter alosâš. Tot lii rahtum ruástuhánnáá tiärásist, já tast láá kyehti uási. Tot lii Pikkuparlamentti muorâstuv koskâvázáttuv kuohtui pelij, já ton čoođâ lii máhđulâš jotteeđ.[3][4]

Suomâ alemus staatâhovdim uásálistij tilálâšvuotân. Tilálâšvuođâst sarnuu täsivääldi president Sauli Niinistö já njunošminister Petteri Orpo. Tilálâšvuođâ muusikist västidáin Sibelius-luvâttuv káámmárkuoro já Kaarti suáittukodde. Tilálâšvuotâ lâi áávus puohháid. Ulmuuh pessii uápásmuđ pyerebeht Välittäjä-muštomeerkân nyevt 17:40 ääigi.[3][4]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. Mauno Henrik Koivisto Suomen presidentit. Čujottum 24.11.2023. (suomâkielân)
  2. Mauno Koivisto kansallisbiografia.fi. Čujottum 24.11.2023. (suomâkielân)
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Olthuis, Marja-Liisa: President Mauno Koivisto muštomerkkâ almostittoo lávvárduv 25.11.2023 anarasaavis.fi. 24.11.2023. Čujottum 24.11.2023.
  4. 4,0 4,1 4,2 Presidentti Mauno Koiviston muistomerkki paljastetaan lauantaina 25.11. Valtioneuvosto. 14.11.2023. Čujottum 24.11.2023. (suomâkielân)