Juho Kusti Paasikivi

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juho Kusti Paasikivi

Juho Kusti Paasikivi (algâaalgâst Johan Gustaf Hellstén; 27. skammâmáánu 1870 Koski Hl, Suomâ stuorrâfurstâkodde14. juovlâmáánu 1956 Helsig, Suomâ) lâi syemmilâš politijkkár, paŋkkihovdâ, diplomaat já Suomâ täsivääldi 7. president. Sun tooimâi presidentin iivij 19461956.

Tuávváš[Mute | Mute käldee]

Juho Kusti Paasikivi šoodâi skammâmáánu 27. peeivi 1870 Häme leenâ Koski pitejáást. Suu nommâ lâi algâaalgâst Johan Gustaf Hellstén, mut sun molsoi noomâs suomâkielâlâžžân luvâttâhavveest. Suu eeči lâi kävppijâs August Hellstén já enni Karolina Wilhelmina Selin. Enni jaamij, ko Paasikivi lâi tuše neelji-ihásâš.[1] Paasikivi luuvâi ruošâkielâ já -kirjálâšvuođâ Helsig ollâopâttuvâst. Sun valmâštui filosofia kanditaatin ive 1892 já ton maŋa vala vuoigâdvuođâtiettuu kandidaatin ive 1897. Siämmáá ive Paasikivi naajâi pajeuáppee Anna Forsmanáin, já sunnui šoddii nelji párnáá. Paasikivi nágáttâlâi vuoigâdvuođâtiettuu tuáhtárin ive 1901. Suu vuossâmuš kálgu Anna jaamij ive 1931 já ive 1934 sun naajâi Alli Valvein.[2]

Pooliitlâš karrieer[Mute | Mute käldee]

Paasikivi väljejui Syemmilii piäláduv aalmugovdâsteijen ive 1907. Sun meridij kuittâg kiäsádâttâđ politiikist ive 1913. Sun tooimâi paŋkkihovdân čuávuvái 20 ive ääigi, mut maacâi forgâ meid politiikân. Ive 1917 Paasikivi tooimâi Syemmilii piäláduv ovdâsteijen vuáđulahâkomiteast, mii vuávái Suomâ haldâttâshäämi Ruošâ vääldikomettem maŋa. Paasikivi kannattij Suomâ autonomia vuáháduttem Ruošâ vääldi vyelni, mut roovvâdmáánu vääldikomettem maŋa sun vuájui nanodiđ Suomâ jiečânâsvuođâ. Suomâ siskáldâssuáđi maŋa staatâhovdâ Pehr Evind Svinhufvud nomâttij Paasikivi uáiviministerin. Paasikivi luotij Saksa išán Ruošâ vuástán já halijdij saksalii priinsâ Friedrich Karl Suomâ kunâgâssân. Saksa kuittâg táppái vuossâmuu maailmsuáđi skammâmáánust 1918 já ton maŋa Paasikivi haldâttâs iäránij. Paasikivi jođettij Suomâ airâskode, ko SuomâSovjet-Ruošâ koskâsâš ráávhusopâmuš šoodâi ive 1920 Tarttost. Paasikivi iäránij paŋkkihoovdâ virgeest ive 1934. Sun tooimâi Aalmuglii Kokoomus saavâjođetteijen iivij 19341936 já diplomaatin Tukholmast ive 1936 rääjist.[2]

Tälvisuáđi ääigi Paasikivi tooimâi ministerin Risto Ryti haldâttuvâst já lâi fáárust Moskova ráávhuráđádâlmijn. Sun tooimâi Suomâ ovdâsteijen Moskovast ive 1941 kiiđâ räi. Jotkâsuáđi loopâst sun uásálistij kiiđâ 1944 ráávhuráđádâlmáid MoskovastTukholmast. Suáđi maŋa sun tooimâi uáiviministerin iivij 1944194519451946 haldâttâsâin. Ovdâskodde valjij Paasikivi Suomâ täsivääldi presidentin ton maŋa, ko president Mannerheim iäránij virgestis njuhčâmáánust 1946 tiervâsvuotâčuolmâi tiet. Ive 1950 vaaljâin sun väljejui uđđâsist presidentin. Sun tooimâi virgeest ive 1956 njuhčâmáánu räi. Paasikivi finnij váimuinfarkt já jaamij juovlâmáánu 14. peeivi 1956.[2]

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. Suomen presidentit Čujottum 22.5.2021 (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 2,2 Kansallisbiografia Čujottum 22.5.2021 (suomâkielân)


Suomâ presidenteh

K. J. StåhlbergLauri Kristian RelanderPehr Evind SvinhufvudKyösti KallioRisto RytiCarl Gustaf Emil MannerheimJuho Kusti PaasikiviUrho KekkonenMauno KoivistoMartti AhtisaariTarja HalonenSauli Niinistö