Anarâškielâ
| Anarâškielâ | |
|---|---|
 7. Anarâškielâ |
|
| Nommâ | |
| Jieijâs kielân | anarâškielâ |
| Tiäđuh | |
| Kuávlu |
 Suomâ |
| Virgálâš kielâ | Aanaar |
| Sárnoi meeri | 450 |
| Saje | ij 100 stuárrámuu juávhust |
| Pustaveh | läättinkielâliih |
| Kielâhuolâttâs | Kielâkäldee |
| Kielâtieđâlâš luokkajyehim | |
| Kielâkodde | uuraallâš kielah |
| Kielâjuávkku | sämikielah |
| Kielâkoodih | |
| ISO 639-2 | smn |
| ISO 639-3 | smn |
| Glottolog | inar1241 |
Anarâškielâ lii sämikielâ, mii kielâlávt lohhoo nuorttâkielâi nannaamjuávkun. Ton aldemuš suhâkielâ lii nuorttâlâškielâ. Anarâškielâst láá suulân 450 sárnod.[1]
Kuávlu[Mute | Mute käldee]
Anarâškielâ lii áinoo sämikielâ, mii sárnoo tuše Suomâst. Tom sárnuh ärbivuáválávt Aanaarjäävri pirrâsijn[2], já ei. täin soojijn: Njellim, Avveel, Menišjävri, Riemâšjuuhâ, Mosshâš, Aanaar markkân, Kaamâs, Ákšujävri, Čovčjävri, Ijjävri, Čevetjävri já Päärtih.
Kuávlukielah[Mute | Mute käldee]
Anarâškielâ kuávlukielâid puáhtá jyehiđ kyevti juávkun: taavaapele kuávlukieláid (Pärttih, Čovčjävri jna.) já máddáápele kuávlukieláid (Njellim). Tuođâlávt sárnumkielâst láá stuorrâ iäruh meid ovtâskâs sárnoi kooskâst; iäruh láá sehe suujâtmist (kukkoduvvâin já vookaalnubástusâin) já sánáduvvâst.
Anarâškielâ pustaveh[Mute | Mute käldee]
Anarâškielâst láá 31 pustavid.[3] Tain 9 láá vokaleh já 22 láá konsonanteh:
| A a | Á á | Ä ä | Â â | B b | C c | Č č | D d |
| Đ đ | E e | F f | G g | H h | I i | J j | K k |
| L l | M m | N n | Ŋ n | O o | P p | R r | S s |
| Š š | T t | U u | V v | Y y | Z z | Ž ž |
Kielâoppâ[Mute | Mute käldee]
- Anarâškielâst láá oovce sajehäämmid.
- Veerbâin láá oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho.
- Anarâškielâst ij lah uásiobjekt.
Pronomineh[Mute | Mute käldee]
Persovnpronomineh[Mute | Mute käldee]
Anarâškielâst persovnpronominijn láá kulmâ lovo: oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho.
| nominativ | oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho |
|---|---|---|---|
| 1. persovn | mun | muoi | mij |
| 2. persovn | tun | tuoi | tij |
| 3. persovn | sun | suoi | sij |
| genetiv | oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho |
|---|---|---|---|
| 1. persovn | muu | munnuu | mii |
| 2. persovn | tuu | tunnuu | tii |
| 3. persovn | suu | sunnuu | sii |
Veerbah[Mute | Mute käldee]
Kieldimverbâ[Mute | Mute käldee]
Indikativ, konditional já potential
| oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho | |
|---|---|---|---|
| 1. persovn | jie'm | iän | ep |
| 2. persovn | jie'h | eppee | eppeđ |
| 3. persovn | ij | iä'vá | iä |
| oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho | |
|---|---|---|---|
| 1. persovn | iällum | iäl'loon | iällup |
| 2. persovn | ele | ellee | elleđ |
| 3. persovn | iä'lus | iällus | iällus |
Koŋruens[Mute | Mute käldee]
Veerbâi koŋruens[Mute | Mute käldee]
Anarâškielâ veerbâin láá 3 persovn (1. persovn, 2. persovn já 3. persovn) já 3 lovo (oovtâloho, kyevtiloho já maaŋgâloho)[4]. Ovdâmerkkân:
| jurdeđ | oovtâloho | kyevtiloho | maaŋgâloho |
|---|---|---|---|
| 1. persovn | ju'rdám | jurdeen | jurdep |
| 2. persovn | ju'rdáh | jurdevettee | jurdevetteđ |
| 3. persovn | jurdá | jurdev | jurdeh |
Meiddei pronominijn láá 3 loho, mut nomineh pyehtih leđe tuše oovtâlovvoost já maaŋgâlovvoost:
- Sun vuál'gá onne. / A'lmai vuál'gá onne.
- Suoi vyel'giv onne. / Almaah vyel'giv onne.
- Sij vyel'gih onne. / Almaah vyel'gih onne.
Anarâškielâst finiitliih veerbah koŋruisteh subjekt mield jo-uv ollásávt tâi uásild:
| leđe | ollásávt | uásild |
|---|---|---|
| ol. 1. pers. | lam | lii |
| ol. 2. pers. | lah | lii |
| ol. 3. pers. | lii | lii |
| kl. 1. pers. | láán | láá |
| kl. 2. pers. | leppee | láá |
| kl. 3. pers. | lává | láá |
| ml. 1. pers. | lep | láá |
| ml. 2. pers. | leppeđ | láá |
| ml. 3. pers. | láá | láá |
- Jis subjekt lii olmooš (noomin tâi pronomin), te verbâ koŋruist ollásávt. Om.: Meecist lává uábbi já viljâ.
- Jis subjekt lii tiŋgâ, te verbâ koŋruist uásild. Om.: Meecist láá kyehti keeđgi.
- Jis subjekt lii ellee, te verbâ puáhtá koŋruistiđ sehe ollásávt já uásild. Om.: Meecist láá/lává peenuv já kissá.
Omâstemcelkkuin verbâ puáhtá koŋruistiđ uásild meiddei jis subjekt lii olmooš:
- Must lává/láá kyehti viiljâ.
- Táálust lává/láá kyehti ulmuu.
Mut jis omâstemcelkkuu maŋa lii relativceelhâ, te táválávt verbâ koŋruist ollásávt:
- Must lává kyehti viiljâ, kiäh lává pargoost Anarist.
Jis subjekt lii pronomin, te táválávt verbâ koŋruist ollásávt. Ida Toivos mield verbâ puáhtá koŋruistiđ uásild tuše omâstemcelkkuin, moi subjekt lii pronomin:
- Tun jieh lah ohtuu, tust lam/lii mun.
- Ovdil Piäkká lâi ohtuu, mut tääl sust leppeđ/láá tij.
Ko subjekt lii lohosäniciälhástâh, te koŋruens lii čuávvuvávt:
- 1 + ol. nom. + ol. 3. pers. Om.: Ohtâ puásui/almai lii meecist.
- 2 + ol. gen. + kl./ml. 3. pers. Om.: Kyehti poccuu lává/láá meecist. / Kyehti almaa lává meecist.
- 3-6 + ol. gen. + ml. 3. pers. Om.: Ohtâ puásui/almai lii meecist. Kulmâ/nelji/vittâ/kuttâ poccuu/almaa láá meecist.
- 7-... + part. + ml. 3. pers. Om.: Čiččâm/käävci/... poccud/almajid láá meecist.
Ko subjekt lii substantivciälhástâh, mon vuossâmuš sääni lii "maŋgâ", "kalle" tâi "muáddi", te koŋruens lii čuávvuvávt:
- Maŋgâ almaa čokkájii tobbeen.
Liiŋkah[Mute | Mute käldee]
- Anarâškielâ aabiskirje neetist
- Luther, Martin. (jurg. Lauri Itkonen) Suoma Evangeliumlaš-Lutheralii Kirho Katkismus: pyerrin keččum Suoma servikudii koalmad ohtsii čoakkimist ive 1893 Suomâ aalmuglâškirjerááju siijđoin
- Borg, E. W. Anar sämi kiela aapis kirje ja doktor Martti Lutherus ucca katkismus Suomâ aalmuglâškirjerááju siijđoin
- Glottolog - Spoken L1 Language: Inari Saami
- Mervi Skopets Inarinsaamen kieltä käsitteleviä tutkimuksia ja tutkijoita
Kirjálâšvuotâ[Mute | Mute käldee]
Čalluuh[Mute | Mute käldee]
- Patrik Bye, Elin Sagulin, and Ida Toivonen. 2009. Phonetic duration, phonological quantity and prosodic structure in Inari Saami. Phonetica 66(4): 199–121.
- Nelson, Diane & Toivonen, Ida (2003) Counting and the grammar: Case and Numerals in Inari Sami. In Nelson & Foulkes (2000) Leeds Working Papers in Linguistics & Phonetics 8. In Nelson & Manninen (eds) Generative Approaches to Finnic and Saami Linguistics, CSLI.
- Toivonen, Ida 2007. Verbal agreement in Inari Saami. In: Ida Toivonen and Diane Nelson, eds., Saami Linguistics, CILT 288, 227-258. John Benjamins.
- Toivonen, Ida 2007. Microvariation in Inari Saami. In: Jussi Ylikoski and Ante Aikio, eds., Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahti miessemánu 21. beaivve 2007. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 253. Helsinki. 363-374.
- Toivonen, Ida. 2002. The relationship between agreement and grammatical functions in Inari Sami and Finnish.
- Toivonen, Ida. 1999. Phonetic salience and language change: Verb paradigms in Inari Sami. Proceedings of the 17th Scandinavian Conference in Linguistics
- Nelson, Diane 2003: Case and adverbials in Inari Sami and Finnish. In Peter Svenonius (ed) Proceedings of the 19th Scandinavian Conference of Linguistics. Nordlyd 4.
Kielâoopah já kirjeh[Mute | Mute käldee]
- Bartens, Raija 1972: Inarinlapin, merilapin ja luulajanlapin kaasussyntaksi.
- Itkonen, Erkki 1939: Der ostlappische Vokalismus vom qualitativen Standpunkt aus mit besonderer Berücksichtigung des Inari- und Skoltlappischen. Äänneoppi.
- Lönnrot, Elias 1856: Ueber den Enare-lappischen Dialekt. Acta Societatis scentiarum Fennicæ Tomus IV s. 122-281
- Olthuis, Marja-Liisa. Kielâoppâ. [Inari]: Sämitigge, 2000.
- Østmo, Kari. Sämikielâ vieres kiellân vuáðuškoovlâst. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1988.
Sänikirjeh[Mute | Mute käldee]
- Itkonen, Erkki 1986-1991. Inarilappisches Wörterbuch. Unter Mitarbeitung von Raija Bartens, Lea Laitinen. Lexica societatis fenno-ugricae: 20. Suomalais-ugrilainen seura. Helsinki. ISBN 951-9019-94-4.
- Sammallahti, Pekka og Matti Morottaja 1983: Säämi-suoma-säämi skovlasänikirje = Inarinsaame-suomi-inarinsaame koulusanakirja. Ráidu ; 1. Helsset.
- Sammallahti, Pekka. Morottaja, Matti. Säämi-suoma sänikirje. Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja. Girjegiisá. Ykkösoffset Oy, Vaasa 1993. ISBN 951-8939-27-6.
- Sammallahti, Pekka 2007: Inarinsaamen käänteissanakirja -- Inari Saami Reverse Dictionary. Oulu, Giellagas
Teevstah[Mute | Mute käldee]
- Itkonen, Erkki. 1992. Inarinsaamelaisia kielennäytteitä - Aanaarkiela čȧjttuzeh. (Mémoires de la Société Finno-ougrienne, 213.) Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura.
Iäláskittem[Mute | Mute käldee]
- Olthuis, Marja-Liisa - Kivelä, Suvi & Skutnabb-Kangas, Tove (2013): Revitalising Indigenous Languages. How to Recreate a Lost Generation. Bristol: Multilingual Matters.
- Pasanen, Annika 2015: Kuávsui já peeivičuovâ. 'Sarastus ja päivänvalo': Inarinsaamen kielen revitalisaatio. Náguskirje. Helsig ollâopâttâh. (čuákánkiäsu)
Käldeeh[Mute | Mute käldee]
 |
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Anarâškielâ. |
- ↑ Inarinsaame – kotimaisin kielemme (suomâkielân)
- ↑ Säämi Kielâkäldee. Sämikielâi pirrâ
- ↑ Morottaja, Matti (2018) Anarâškielâ ravvuuh – inarinsaamen kieliopas Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja: 56. Näköisjulkaisu painetusta teoksesta (2007). Päikkieennâm kielâi tutkâmkuávdáš: Helsig. ISBN 978-952-5446-26-5. s. 11
- ↑ Verbal agreement in Inari Saami Čujottum 22.11.2020 (eŋgâlâskielân)