Njuškii siskáldâsân

Sämikielah

Wikipedia:st
(Stivrejum siijđost Sämikielâ)
1. maadâsämikielâ 2. umesämikielâ 3. pittáámsämikielâ 4. juulevsämikielâ 5. orjâlâškielâ 6. anarâškielâ 7. nuorttâlâškielâ 8. kieldâsämikielâ 9. tarjesämikielâ

Sämikielah láá kielah, maid sämmiliih sárnuh. Sämikielah kuleh uuraallâš kielâi suomâ-ugrâlâš kieláid, já toh láá nuorttâmeerâsyemmilâš kielâi aldemuuh hyelkkikielah. Sämikielah, nuorttâmeerâsyemmilâš kielahmordvalaš kielah kuleh uárjiurâlâš kieláid.

Sárnumkuávlu

[mute | mute käldee]

Sämikielah láá levânâm vijđes kuávlun: tai sárnumkuávlu álgá Taalaa (ruotâkielân Dalarna) kuávlust koskâ-Ruotâst, já tot olá kiddâ Kuáládâhnjaargâ räi Ruošâ pel. Kielâi rääjih maneh maŋgii riijkâraajij rasta.[1]

Luokittâllâm

[mute | mute käldee]
Maadâsämi- já tárukielâg kolbâ
Orjâlâš- já suomâkielâg kolbâ Suomâst
Suomâ- já anarâškielâ pustaveh (Borg, ive 1859)
Kieldâsämikielâ pustaveh ive 1933

Puoh sämikielah láá viehâ siämmáálágáneh ráhtus já vuáđusänirááju tááhust. Kielârääjih iä iiđeest meendugin kivkked sierâ sämikielâi kooskân, mut kielâ muttoo táválávt kuuloold táálui já siijdâi mield. Aldaorroo sämikielâi sárnooh iberdeh kyeimis älkkeebeht, mut kukkenorroo sämikielâi sárnooh iä innig nuuvtkin ibbeerd.[1]

Puoh sämikielâid puáhtá jyehiđ kielâi jiešvuođâi mield uárjisämikieláidnuorttâsämikieláid. Tai rääji jotá pajekielâ já anarâškielâ kooskâst. Uárjáápele sämikielâi jiešvuođâin puáhtá nomâttiđ ovdâmerkkân kuávdáškonsonantijd -ik--it-, ko vuod nuorttiibeln toh láá -šk--št-: pajekielâ guoika / báitit já anarâškielâ kuoškâ / päštiđ. Nubbe iäru lii ovdâmerkkân deminutiivhäämi suujâtmist: pajekielâ lottáš / lottážat já anarâškielâ loddááš / loddááh. Pajekielâ lii siäiluttâm algâalgâlii staavvâllovo, ko vuod anarâškielâst sääni suujâtmist ohtâ staavvâl lii lappum.[1]

Uárjisämikielah

[mute | mute käldee]
Maadâjuávkku
Tavejuávkku
Tavejuávhu uárjijuávkku
Tavejuávhu tavejuávkku
  • orjâlâškielâ
    • Tuárnus sämikielâ
    • Finnmark kuávlukielah
      • Finnmark uárjikuávlukielah
      • Finnmark nuorttâkuávlukielah
    • merâsämikielâ

Nuorttâsämikielah

[mute | mute käldee]
Nannaamjuávkku
Njargâjuávkku


Puáris kirjálâšvuođâst maadâsämikielâst, umesämikielâst, pittáámsämikielâst já juulevsämikielâst lii kevttum ohtsâš nomâttâs ruotâsämikielâ. Pajekielâ vuod onnui taažâsämikiellân. Nuorttiipele sämikielâin nuorttâlâškielâ, äkkilsämikielâ, kieldâsämikielâ já tarjesämikielâ láá oonnum oovtâst ruošâsämikiellân. Vala tärhibeht puáris kirjálâšvuotâ oonij kieldâ- já tarjesämikielâ kuáládâhsämikiellân.[1]

Kielâi tile

[mute | mute käldee]

Puoh sämikielah láá uhkevuálásâš kielah. Eromâšávt ume-, pittáám- já tarjesämikielah láá uáli aldasáid lappum.[2][3][4] Pittáámsämmiliih já kielâtotkee Josh Wilbur viggeh iäláskittiđ pittáámsämikielâ.

Suullân 75 %:d puoh sämikielâ sárnoin sárnuh pajekielâ. Pajekielâ sárnoin suullân 10 000 olmožid ääsih Taažâst, muáddi tuhháát olmožid Suomâst já vittâ tuhháát sárnod Ruotâst.[1]

Čäällimvyehi

[mute | mute käldee]

Iänááš sämikielah čállojeh läättinkiel puustavijguin, eereeb kieldâsämikielâ čälimist kiävttojeh tááláá ääigi kyrilliih puustaveh. Maadâsämikielâ čäällimvyehi lii uáli alda ruotâ- já tárukielâ čäällim, já meiddei juulevsämikielâ čälimist kiävttoo čielgâ skandinaavisij kielâi myenster. Anarâš- já nuorttâlâškielâst kuhes vokaleh čállojeh kuovttijn puustavmerháin. Pajekielâ čälimist láá lamaš aanoost nelji sierâ čäällimvyevi majemui čyeđe ive ääigi.[1]

Pittáámsämikielâ čäällimvyehi tuhhiittui virgálávt porgemáánu 20. peeivi 2019.[5]

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Sammallahti, Pekka: The Saami Languages: An Introduction. Kárášjuuhâ: Davvi Girji, 1998. (eŋgâlâskielân)
  2. Pite Saami Ethnologue. Čujottum 10.3.2024. (eŋgâlâskielân)
  3. Ter Saami Ethnologue. Čujottum 10.3.2024. (eŋgâlâskielân)
  4. Ume Saami Ethnologue. Čujottum 10.3.2024. (eŋgâlâskielân)
  5. Pitesamisk ortografi: beslut om pitesamisk ortografi 20.8.2019. Sámi Giellagáldu. Čujottum 10.3.2024. (ruotâkielân)