Pittáámsämikielâ
| Pittáámsämikielâ | |
|---|---|
 3. Piittáámsämikielâ |
|
| Nommâ | |
| Jieijâs kielân | bidumsámegiella |
| Tiäđuh | |
| Kuávlu |
 Ruotâ Taažâ |
| Sárnoi meeri | 30 |
| Saje | ij 100 stuárrámuu juávhust |
| Pustaveh | läättinkielâliih |
| Kielâhuolâttâs | Kielâkäldee |
| Kielâtieđâlâš luokkajyehim | |
| Kielâkodde | uuraallâš kielah |
| Kielâjuávkku | sämikielah |
| Kielâkoodih | |
| ISO 639-2 | sje |
| ISO 639-3 | sje |
| Glottolog | pite1240 |
Piittáámsämikielâ lii sämikielâ. Tom sárnuh tááláá ääigi Ruotâst Arvidsjaur já Arjeplog ađai Árjepluovve kieldâin.
Pittáámsämikielâ pustaveh
[mute | mute käldee]| А а | Á á | B b | D d | Đ đ | E e | F f | G g |
| H h | I i | J j | K k | L l | M m | N n | Ŋ ŋ |
| O o | P p | R r | S s | T t | Ŧ ŧ | U u | V v |
| Å å | Ä ä |
Tile ive 2025 aalgâst
[mute | mute käldee]Pittáámsämikielâ sárnooh láá elimin tuše 30. Kielâ sárnoo vala Ruotâ Arjeplogist (pittáámsämikielân Arjepluovva). Nuorâmuuh kielâsárnooh láá 50-ihásiih. Kielâ illá sirdoo nuorâbáid puolváid, mii lii kielâ siäilum eellimiähtu. Tot máttááttuvvoo muádi okkotiijme verd škoovlâst, mut vädisvuottân láá váiloo olmoošresurseh já kielâst váiloo äššitubdâmuš. Nubbe vädisvuotâ lii meid tot, et kuávlust ääsih meiddei tavesämikielâ sárnooh, já talle ko lii saahâ "sämikielâst" lii automaatlávt saahâ tavesämikielâst.[1]
Kirjálâšvuotâ
[mute | mute käldee]Pittáámsämikielâst láá ohtsis vittâ tutkâmuš äigipaajeest 1893–2015. Joshua Wilbur almostitij pittáámsämikielâ kielâoopâ A grammar of Pite Saami ive 2014. Ton lasseen sun almostitij pittáámsämikielâ sänikirje Pitesamisk ordbok ive 2016. Taan sänikirjeest láá suullân 6 000 uuccâmsäännid.[1]
Listo
[mute | mute käldee]- Halász Ignácz: Lapponica, 1, Sprachtexte im schwedisch-lappischen Dialecte der Lule- und Pite-lappmark: gesammelt und zum Teil mit ungarischer Übersetzung, sowie einem lappisch-ungarisch und deutschen Glossar. Budapest: [s.n.], 1885. Separatabdruck aus B. 19, der von der Ungar. Akademie d. w. herausgegebenen Zeitschrift "Nyelvtudományi közlemények".
- Halász Ignácz 1893: Svéd-lapp nyelv, 5, A Pite-lappmark Arjepluogi egyházkerületéből. Budapest: Kiadja a Magyar Tudományos Akadémia.
- Halász Ignácz 1896: Svéd-lapp nyelv. VI. Pite lappmarki szótár és nyelvtan rövid karesuandói lapp szójegyzékkel. Budapest: Kiadja a Magyar Tudományos Akadémia.
- Lagercrantz, Eliel: Sprachlehre des Westlappischen nach der Mundart von Arjeplog. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1926. ISSN: 0355-0230.
- Lehtiranta, Juhani: Arjeploginsaamen äänne- ja taivutusopin pääpiirteet. Helsinki: Suomalais-ugrilainen seura, 1992, ISBN 951-9403-55-8.
- Ruong, Israel: Lappische Verbalableitung dargestellt auf Grundlage des Pitelappischen. (Uppsala universitets årsskrift; 1943:10).
- Wilbur, Joshua (red.), 2016. Pitesamisk ordbok: samt stavningsregler, Samica 2. Freiburg: Universität Freiburg.
- Wilbur, Joshua 2014: A grammar of Pite Saami. Studies in Diversity Linguistics 5. Berlin: Language Science Press.
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee] |
Pittáámsämikielâ Wikipedia-proojeekt láláttuvâst |
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Pittáámsämikielâ.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ a â Olthuis, Marja-Liisa: Totkee Joshua Wilbur muštâl: pittáámsämikielâst láá uccáá resurseh anarasaavis.fi. 7.3.2025. Čujottum 7.3.2025.