Wikipedia:Oho artikkâl
| Oho artikkâleh |
|---|
| 2023 – 2024 – 2025 |
Oho artikkâleh láá anarâškielâlii Wikipedia ovdâsiijđoost lamaš artikkâleh, moh västideh šiev artikkâl tobdomeerhâid.
Čuávuvái ohoi artikkâleh
[mute käldee]
Rautjärvi puáris kirkko lâi ive 1881 huksejum já kiävtun vihkum stuorrâ muorâkirkko, mii lâi Rautjärvist Maadâ-Kärjil eennâmkoddeest. Kirkko lâi kirkkoluáhá alne siämmáánommâsii jäävri maadâriddoost.
Ive 2022 juovlâpeeivi iđedist immeelpalvâlus ääigi kirkko cokkiittui pyelliđ. Puoh 30–40 olmožid pessii kirhoost šiiljon torvolávt. Ko sij pessii olgos, kirkkotornâ lâi jo čuuvtij pyelimin. Veikkâ puálukodde poođij kirho luusâ jotelávt, tot ij puáhtám piäluštiđ kirho já te juovlâmáánu 25. peeivi 2022 Rautjärvi viiđâd kirkko puolij kunnân.
Roovvâdmáánu 9. peeivi 2023 Ruokolahti kirkkostivrâ meridij huksiđ uđđâ kirho kunnân puállám kirho sajan.
Fjodor Mihailovitš Dostojevski (ruošâkielân Фёдор Миха́йлович Достое́вский; 11. skammâmáánu 1821 Moskova, Ruošâ kiäisárkodde – 9. kuovâmáánu 1881 Pietari, Ruošâ kiäisárkodde) lâi ryeššilâš kirječällee, filosof já toimâtteijee. Sun lii tobdos eromâšávt tagarijn romanijn ko Prestuplenije i nakazanije (1866), Idiot (1869), Besy (1872) já Bratja Karamazovy (1880).
Dostojevski vuosmuš almostum kirje lâi viehâ rijjâ jurgâlus Honoré de Balzac Eugénie Grandet -romanist. Honoré de Balzac kirjálâšvuotâ vaiguttij čuuvtij Dostojevski tuojijd. Dostojevski vuosmuš jieijâs kirje Bednye ljudi almostui ive 1846. Ive 1846 almostui meiddei Dostojevski nubbe roomaan Dvojnik, mut to ij uážžum siämmáálágán vuástáväldim ko Bednye ljudi. Dvojnik maŋa Dostojevski čaalij uánihis muštâlusâid Otetšestvennyje zapiski -loostân. Sun irâttij elettiđ jieijâs čälimáin, mutâ tot lâi masa máhđuttem Pietarist 1840-lovo loopâst.
Silbâ lii algâaamnâs, mon kemiallâš merkkâ lii Ag (läättinkielân Argentum) já oornigloho 47. Putes silbâ lii muččâdávt kildee, vielgis jálumeetaal, mii lii korrâsub ko kolle, mutâ timásub ko veški. Siilbâst láá pyeremus šleeđgâ- já liegâsvuođâsirdemääpih puoh metallij juávhust.
Silbâ lii aanoost om. kuvvimpiergâsijn, čiiŋâin, šlaantijn, purâdemriäiduin, spejâlijn já elektroniikist. Valastâllâmkištoin silbâmiitaal lii távjá nubbe palhâšume. Silbâ lii meiddei ohtâ táválumosijn čiŋŋâmetallijn.
Silbâtiŋgáid teddiluvvoo virgálâš stemppâl, mast silbânalliisvuotâ almottuvvoo promillen, ađai 830 teikâ 925. Ton lasseen stemppâlist uáinojeh valmâštemive já valmâšteijee.
Jietânâseelaand (Taurotragus derbianus) lii maailm puoh stuárráámus antiloopšlaajâ. Jietânâselandist láá kyehti vyelišlaajâ: viestârjietânâseelaand (T. d. derbianus) já nuorttâjietânâseelaand (T. d. gigas).
Jietânâselandist láá maŋgâ noomâ eŋgâlâskielân: "giant eland", "Lord Derby's eland" já "greater eland". Suomâkielân jietânâseelaand lii "sahelinelandi" teikâ "jättiläishirviantilooppi", mutâ lii kevttum meiddei taggaar nommâ ko "derbynhirviantilooppi".
Suomâ teikkâ Suomâ täsiväldi (orjâlâškielân Suopma teikkâ Suoma dásseváldi, nuorttâlâškielân Lääʹddjânnam teikkâ Lääʹddjânnam tääʹssväʹldd, suomâkielân Suomi teikkâ Suomen tasavalta, ruotâkielân Finland teikkâ Republiken Finland) lii jiečânâs täsiväldi Tave-Euroopist Nuorttâmeerâ tavenuorttiibeln. Ton uáivikaavpug lii Helsig.
Suomâ staatâhovdâ lii täsivääldi president, kiän virgepaje pištá kuttâ ive, kuittâg enâmustáá kyehti virgepaje maŋaluvâi. Aalmug väljee president njuolgâ valjâiguin.
Suomâ vuáđulaavâ mield Suomâst staatâväldi kulá aalmugân já haldâttâsvääldi kevttih täsivääldi president já staatârääđi, mon jesâneh kalgeh navdâšiđ ovdâskode luáttámuš. Suomâ ovdâskode lii oovtkáámmársâš parlament. Ovdâskoddeest láá 200 aalmugovdâsteijed, kiäh väljejuvvojeh koskâvuođâlâš ovdâskoddevaaljâin. Taah vaaljah tuállojeh neelji ive kooskâi.