Kuovâmáánu 6.
Olgoldâshäämi
(Stivrejum siijđost 6. kuovâmáánu)
Kuovâmáánu 6. peivi lii gregoriaanlâš kalender mield ive 37. peivi. Ive loopân láá 328 peivid (kárgámive 329 peivid).
Nommâpeeivih
[mute | mute käldee]- anarâš kalender: Ákkun, Tijjá, Terhik
- syemmilâš kalender: Terhi, Terhikki, Tea, Teija, Tiia
Tábáhtusah
[mute | mute käldee]Säämi liputtempeivi: Säämi aalmugpeivi[1] (ive 1917 toollum Ruándim-čuákkim mield)
- 1455 – Eennâm tuárgistij korrâsávt Reno-juuvâ leevist Tave-Italiast. Eennâmtuárgástâs intensiteet lâi 5,6 Richter ciäkkáduv mield já VIII Mercalli ciäkkáduv mield.[2]
- 1788 – Massachusettsist šoodâi Ovtâstum staatâi 6. uásistaatâ.
- 1938 – Yrjö Väisälä kaavnâi asteroidijd 1462 Zamenhof, 1463 Nordenmarkia, 1477 Bonsdorffia já 1478 Vihuri.
- 1942 – Yrjö Väisälä kaavnâi asteroid 2479 Sodankylä.
- 1994 – Martti Ahtisaari väljejui Suomâ täsivääldi presidentin.
- 1999 – Sämmilâš kirjálâšvuođâ totkee Vuokko Hirvonen nágáttâlâi tuáhtárin Oulu ollâopâttuvvâst.
- 2000 – Tarja Halonen väljejui Suomâ täsivääldi presidentin.
- 2007 – Amoc vuossâmuš album Amok-kaččâm almostui.
- 2008 – Ávvir, uđđâ orjâlâškielâlâš aavis vuossâmuš nummeer almostui.
Šoddâmeh
[mute | mute käldee]- 885 – Daigo, Jaapaan kiäisár iivij 897–930 (j. 930)[3][4][5]
- 1453 – Girolamo Benivieni, italialâš tivtâsteijee (j. 1542)
- 1753 – Évariste de Parny, ranskalâš tivtâsteijee (j. 1814)[6]
- 1833 – J. E. B. Stuart, ovtâstumstaatâlâš kenraal (j. 1864)
- 1911 – Ronald Reagan, ovtâstumstaatâlâš čaittâleijee já Ovtâstum staatâi 40. president (j. 2004)
- 1962 – Axl Rose, ovtâstumstaatâlâš lávloo
- 1988 – Kajsa Balto, tavesämmilâš musikkár, jyeigee já lávloo
- 1988 – Anna Diop, senegallâš-ovtâstumstaatâlâš čaittâleijee já malli
Jämimeh
[mute | mute käldee]- 797 – Donnchad Midi mac Domnaill, Irland ollâkunâgâs (š. 733)
- 822 – Tian Bu, Tang-dynastia kenraal (š. 785)[7]
- 1991 – Salvador Luria, ive 1969 Nobel-fysiologia- teikkâ talhâstieđâpalhâšume finnim italialâš-ovtâstumstaatâlâš mikrobiolog (š. 1912)[8]
- 1998 – Johann Hölzel (”Falco”), nuorttâriijkâlâš lávloo (š. 1957)
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kuovâmáánu 6..
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Säämi aalmugpeivi 6.2.
- ↑ CFTI5Med storing.ingv.it. Čujottum 20.6.2022. (italiakielân)
- ↑ Brown, Delmer M. & Ishida, Ichirō: Gukanshō: The Future and the Past, s. 290–293. Berkeley: University of California Press, 1979.
- ↑ Varley, H. Paul: Jinnō Shōtōki: A Chronicle of Gods and Sovereigns, s. 179–181. New York: Columbia University Press, 1980.
- ↑ Titsingh, Isaac: Annales des empereurs du Japon, s. 129–134. Pariisi: Royal Asiatic Society, Oriental Translation Fund of Great Britain and Ireland, 1834.
- ↑ Évariste de FORGES de PARNY | Académie française www.academie-francaise.fr. Čujottum 1.7.2022. (ranskakielân)
- ↑ Old Book of Tang, vol. 141 web.archive.org. 29.10.2008. Čujottum 29.6.2022. (kiinakielân)
- ↑ Salvador E. Luria nobelprize.org. Čujottum 21.10.2024. (eŋgâlâskielân)