Peeci

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Peeci (Pinus sylvestris)
Peeci (Pinus sylvestris)

Peeci (Pinus sylvestris) lii kuácceemuorâ. Peeci lii siđhes muorâ, mii šadda sehe enâmist, mast láá ennuv raavvâdamnâseh, já enâmijn, main toh láá uccáá. Čuovâ tot kuittâg váátá, ige tot piergii stuorrâ muorâi suoivust.[1] Peeci já kuosâ láá kuácceevyevdi uáiváámusah.

Peeci suomâkielân já eres sämikieláid[Mute | Mute käldee]

Levânem Suomâst[Mute | Mute käldee]

Peeci lii ubâ Suomâst almolâš muorâ suullân Aanaar - Njiävđám - Iänuduv Gárasavvon -linje räi. Ton taavaabeln šaddeh ohtuunis peesih, eereeb Aanaarjuuvâ, UcjuuvâPuálmágjuuvâ leevijn láá vala vijđes pecimeecih-uv.[1]

Kiävttu sämmilij kulttuurist[Mute | Mute käldee]

Tovle peesist finnij kuolmâs, mii lâi tehálâš jávuaamnâs sämmilijd já tot lasettui-uv maaŋgâlágánijd purrâmâššáid. Kuolmâs pieijui ovdâmerkkân piärgu- teikkâ kyelimáálán, kyeliliemân já suohâdân. Anarist sämmiliih läävejii liäibuđ tast teikkâ siävuttiđ tom eres jávuiguin.[1]

Sämmiliih läävejii kevttiđ piihâ puohmuđusij vaaivij tipšomân. Almolávt peesi ihešoddâmkeerdijn (suomâkielân kerkkä) vuoššum siirápáin já teejáin ulmuuh tipšuu kuorsâttuv já kiđđâvaibâmvuođâ. Pecikuácceeoljolávgu kevttui leesmi já haavij tipšomist. C-vitamiin pecikuáccein lii ennuv, eromâšávt tälviv. Pikkâ já piihâst rahtum vuoidâseh išedeh liškevaaivijn já haavij puárránmist.[1]

Käldeeh[Mute | Mute käldee]