Kuosâ
Kuosâ (Picea abies) lii kuácceemuorâ, mii šadda meecijn já jeegijn. Kuosâ já peeci láá kuácceevyevdi uáiváámusah. Kuosâ váátá šoddâmsaajeest eenâb raavvâdamnâsijd ko peeci.[1]
Kuosâ suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]
- suomâkielân: kuusi[1]
- maadâsämikielân: guose[1]
- umesämikielân: guassa[1]
- pittáámsämikielân: kuossa[1]
- juulevsämikielân: kuossa[1]
- orjâlâškielân: guossâ, guossa[1]
- nuorttâlâškielân: kuõss[1]
- kieldâsämikielân: кӯсс (kūss)[2][3]
Stuárudâh[mute | mute käldee]
Kuosâ kukkodâh puáhtá leđe joba 30–40 m, moos tot olá suullân 100-ihásâžžân. Tave-Suomâst tot ij kuittâggin peesâ siämmáá kukkosâžžân puárásubbongin. Tobbeen kuosâin lii tuše čiŋŋâmuorâ-árvu ton suujâst, et toh láá uáli uceh.
Levânem[mute | mute käldee]
Kuosâ šadda Tave-Euroopist sehe Koskâ- já Nuorttâ-Euroop váráduvâin.
-
Kuosâ levânem Euroopist -
Kuosâ levânem Fennoskandiast
Levânem Suomâst[mute | mute käldee]
Kuosâ šadda masa ubâ Suomâst, mutâ tot váilu tuodârkuávluin já merâsuolluin. Tavemuu Suomâst tot ij šoodâ.[1] Kuosâvyevdih Aanaar kieldâst láá viehâ uccáá.
Kiävttu sämmilij kulttuurist[mute | mute käldee]
Säämist peeci lii táválub muorâ ko kuosâ, mutâ vissásávt sämmiliih läävejii kevttiđ tom tain soojijn, kost tot šadda. Paanij putestem tiet sij láá suoskâm kuosâkääsi siämmáánáál ko pecikääsi-uv. Mudoi-uv kuosâ kevttim lii siämmáásullâsâš ko peesi kevttim. Kuosâkuáccein lii tälviv ennuv C-vitamiin, veikkâ ij aaibâs siämmáá ennuv ko peesist.[1]
Kuosâpikkâ tuššâd bakteerijd já toin puáhtá-uv tipšođ haavijd. Vorâs, kirkes já njarbâdis pikkâ lii puoh pyeremus, mutâ korrâ pikkâ-uv annoo. Sehe kuosâ- já pecikuácceeh suápih juhâmuššân, já uđđâ ihešoddâmkeerdijd puáhtá puurrâđ nuhtán. Kuosâ ihešoddâmkeerdijn puáhtá vuoššâđ siiráp siämmáánáál ko peesist. Kuorsâttuv, leencu, kiđđâvaibâmvuođâ, kepispocceekuddum já leesmi tipšuu toin. Kuácceelávgu helppij leesmi- já vuoiŋâmorgaanvaaivijn.[1]
Kovegalleria[mute | mute käldee]
.JPG)
Käldeeh[mute | mute käldee]
 |
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kuosâ. |
- ↑ 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 22.4.2021.
- ↑ кӯсс. Päikkieennâm kielâi kuávdáš. Čujottum 5.6.2021 (orjâlâš- já kieldâsämikielân)
- ↑ Kuruč, R. D. КӮСС. Саамско-русский словарь. Čujottum 5.6.2021 (kieldâsämikielâ)