Njuškii siskáldâsân

Kuosâ

Wikipedia:st
Kuosâ (Picea abies)
Paccâhâš

Kuosâ (Picea abies) lii kuácceemuorâ, mii šadda meecijn já jeegijn. Kuosâ já peeci láá kuácceevyevdi uáiváámusah. Kuosâ váátá šoddâmsaajeest eenâb raavvâdamnâsijd ko peeci.[1]

Kuosâ suomâkielân já eres sämikieláid

[mute | mute käldee]

Stuárudâh

[mute | mute käldee]

Kuosâ kukkodâh puáhtá leđe joba 30–40 m, moos tot olá suullân 100-ihásâžžân. Tave-Suomâst tot ij kuittâggin peesâ siämmáá kukkosâžžân puárásubbongin. Tobbeen kuosâin lii tuše čiŋŋâmuorâ-árvu ton suujâst, et toh láá uáli uceh.

Levânem

[mute | mute käldee]

Kuosâ šadda Tave-Euroopist sehe Koskâ-Nuorttâ-Euroop váráduvâin.

Levânem Suomâst

[mute | mute käldee]

Kuosâ šadda masa ubâ Suomâst, mutâ tot váilu tuodârkuávluin já merâsuolluin. Tavemuu Suomâst tot ij šoodâ.[1] Kuosâvyevdih Aanaar kieldâst láá viehâ uccáá.

Kiävttu sämmilij kulttuurist

[mute | mute käldee]

Säämist peeci lii táválub muorâ ko kuosâ, mutâ vissásávt sämmiliih läävejii kevttiđ tom tain soojijn, kost tot šadda. Paanij putestem tiet sij láá suoskâm kuosâkääsi siämmáánáál ko pecikääsi-uv. Mudoi-uv kuosâ kevttim lii siämmáásullâsâš ko peesi kevttim. Kuosâkuáccein lii tälviv ennuv C-vitamiin, veikkâ ij aaibâs siämmáá ennuv ko peesist.[1]

Kuosâpikkâ tuššâd bakteerijd já toin puáhtá-uv tipšođ haavijd. Vorâs, kirkes já njarbâdis pikkâ lii puoh pyeremus, mutâ korrâ pikkâ-uv annoo. Sehe kuosâ- já pecikuácceeh suápih juhâmuššân, já uđđâ ihešoddâmkeerdijd puáhtá puurrâđ nuhtán. Kuosâ ihešoddâmkeerdijn puáhtá vuoššâđ siiráp siämmáánáál ko peesist. Kuorsâttuv, leencu, kiđđâvaibâmvuođâ, kepispocceekuddum já leesmi tipšuu toin. Kuácceelávgu helppij leesmi- já vuoiŋâmorgaanvaaivijn.[1]

Kovegalleria

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 22.4.2021.
  2. кӯсс. Päikkieennâm kielâi kuávdáš. Čujottum 5.6.2021 (orjâlâš- já kieldâsämikielân)
  3. Kuruč, R. D. КӮСС. Саамско-русский словарь. Čujottum 5.6.2021 (kieldâsämikielâ)