Laapi pyereestvaijeemkuávlu
Laapi pyereestvaijeemkuávlu (nuorttâlâškielân Lappi pueʹrrvââjjamvuʹvdd, orjâlâškielân Lappi buresveadjinguovlu, suomâkielân Lapin hyvinvointialue, ruotâkielân Lapplands välfärdsområde) lii pyereestvaijeemkuávlu, mii vuáđudui Suomân uđđâivemáánu 1. peeivi 2023 uássin soti- já eennâmkoddeuđâsmitmist. Ton toimâkuávlu lii siämmáš ko Laapi eennâmkodde. Skammâmáánust 2022 pyereestvaijeemkuávlust assii 175 790 olmožid.[1]
Historjá
[mute | mute käldee]Laapi pyereestvaijeemkuávlu vuáđudui Suomân uđđâivemáánu 1. peeivi 2023 uássin soti- já eennâmkoddeuđâsmitmist.
Sajadâh já rääjih
[mute | mute käldee]Laapi pyereestvaijeemkuávlu áinoo ránnjákuávlu lii Tave-Pohjanmaa pyereestvaijeemkuávlu mäddin. Ton lasseen Laapi pyereestvaijeemkuávlust láá kulmâ ránnjástaatâ: Ruotâ, Taažâ já Ruoššâ.
Kieldah
[mute | mute käldee]Pyereestvaijeemkuávlun kuleh 21 kieldâd, main nelji láá kaavpugeh.[2]
- Aanaar kieldâ
- Iänuduv kieldâ
- Kiemâ kaavpug
- Kiemâeennâm kieldâ
- Kiemâjäävri kaavpug
- Kittâl kieldâ
- Kolari kieldâ
- Muonio kieldâ
- Pajetuárnus kieldâ
- Pelkosnjaargâ kieldâ
- Pello kieldâ
- Puášu kieldâ
- Ranua kieldâ
- Ruávinjaargâ kaavpug
- Salla kieldâ
- Simo kieldâ
- Suáđigil kieldâ
- Suovâkuoškâ kieldâ
- Tervola kieldâ
- Tuárnus kaavpug
- Ucjuv kieldâ
Kuávlustivrâ
[mute | mute käldee]Vuossâmuuh kuávluvaaljah uárnejuvvojii uđđâivemáánu 23. peeivi 2022.[3]
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot muuttujina Kuukausi, Alue ja Tiedot Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Čujottum 4.6.2022. (suomâkielân)
- ↑ Hyvinvointialueet vaalit.fi. (suomâkielân)
- ↑ Aluevaalit Vaalit. Čujottum 22.1.2022. (suomâkielân)