Čapis sorme

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Čapis sorme uuhrij hävdidem. Gilles Li Muisisin kronikat 1272–1353

Čapis sorme lâi njuámmootavdâ Euroopâst já ton aldakuávluin iivij 13461353. Áárvu mield čapis soormán jammii 30–60 % Euroop aalmugist ađai 25–50 miljovn olmožid já siämmáá veerdi Alda-nuorttânTave-Afrikâst.

Stuárráámus uási totkein oskoh, ete puávuirotto tovâttij čapis sorme. Puávuirotto lávdá čapisrotá suámsurij käskimist. Uđđâ DNA-tutkâmušah tuárjuh taam ibárdâs. Meid kepisroto láá epidâm čapis sorme tovâtteijen.

Čapis sorme lavdâškuođij majemustáá ive 1346 Tave- Ruošâst. Lii meid árvuštâllum, ete epidemia ličij álgám jo-uv Kiinast teikkâ Koskâ-Aasiast, kost tot laavdâi Ruošâ peht Čapismeerâ paijeel KonstantinopolânAleksandrian, talle ubâ Alda-nuortâs já ive 1347 Euroop haammânkaavpugáid ItaliastRanskaast. Tobbeen epidemia laavdâi čuávuvái iivij ääigi ubâ Euroopân já majemužžân Ruošâ ristâoskolâš ossijd 1350-lovvoost. Tuše muáddi eennâm, nuuvtko SuomâIsland, šiäštojii epidemiast.

Čapis sorme tovâttem aalmuglappum tovâttii Euroopâst stuorrâ ohtsâškodálâš já ekonomâlâš nubástusâid, tastko pálhálij sajattâh puáránij pargovyeimi vänivuođâ tiet.

Epidemia šoddâm[Mute | Mute käldee]

Suujah[Mute | Mute käldee]

Pandemia šoodâi máhđulávt kyevti suujâst. Mongoleh lijjii hiäppušijgijn lihâdeijee suáldátteh, kiäh lijjii väldidâm masa ubâ Euraasia. Sij sattii pyehtiđ taavdâ kyeddee jursseid Kiinast aroi peht viestârân 1300-lovvoost. Nubben suijân pandemia aalgân saatij leđe 1200-lovo pelimuddoost álgám šoŋŋâdâhnubástus, mii tovâttij jurssei vajâldem viestârân.

Algâsaje[Mute | Mute käldee]

Čapis sorme algâsaje lii vala epivises. Motomij totkei mielâst epidemia lavdâškuođij Koskâ-Aasiast já motomij totkei mielâst Kiinast. Puávuirotto tiättoo jurssein endeemlâžžân sehe Koskâ-Aasiast ete Tave-Kiinast-uv. Kiinalij historjákiirjijn iä kuittâg kávnoo mainâšumeh rottoost ovdil 1640-lovo. Kiina Hebei eennâmkoddeest lâi 1330-lovvoost vaahâglâš njuámmootavdâ, mutâ ij lah vises, ete lâi-uv tot rotto vâi ij. Koskâ-Aasiast Issyk Kulist láá eromâš ennuv häävdih iivijn 13381339 já motomin hävdikeeđgijn lii jäämmimsuijân almottum rotto. Epidemia aalgij máhđulávt Kaspiameerâ taveviestârriddoin já Tave-Ruošâ kuávlust kiđđuv 1346, tegu ryeššilâš historjáčälleeh já arabičällee Ibn Al-Wardi čallii. Tobbeen taavdâ laavdâi Čapismeerân sehe máádás. Tavas teikkâ Čapismeerâ viestârbel tot ij algâsajestis lavdâm, tastko Maadâ-Ruošâ muslimijn iä lamaš kävppikoskâvuođah teikkâ ereskin koskâvuođah tobbeen ässei ristâhâsâigijn. Ive 2010 almostittum geenitutkâmuš mield puoh kulmâ rottopandemiah láá šoddâm Kiinast, já viestârân čapis sorme lii puáttám silkkeluodâ mield.

Epidemia lavdâm[Mute | Mute käldee]

Rotto lavdâm Viestâr-Euroopân iivij 1346–1353

Krimân[Mute | Mute käldee]

Ive 1343 mongoleh meridii väldidiđ Krim njargâenâmist leijee Kaffa kaavpug. Ulmen lâi vyejettiđ genovalâš kävppijâsâid meddâl. Majemuu pirâstem ääigi iivij 1345–1346 pirâsteijei juávhust šoodâi rotto. Gabriele de Mussis muštâlusâst mongoleh paččii katâpulttijgijn roto uuhrij rummâšijd muuvrâ paijeel genovalij toorjâsajan, vâi genovaliih virrii. Taat lii máhđulâš, mutâ miasmateorian oskoo pirâsteijeeh liččii ušom vuárdám, ete rummâšeh vistig háisuškuottii, vâi toh levâttii "hyenes ááimu". Roto levâtteijee suámsureh kuittâg vyelgih čuáskoo rummâšist jotelávt. Nuubij sanijguin lii tuođânálásub, ete tavdâ laavdâi Kaffa kaavpugân jurssein, moh lijjii peessâm kaavpug siisâ ton muuvrâi loomij peht.

Konsatinopolân já Anatolian[Mute | Mute käldee]

Kaffast tampâigijn patârâm italialiih puohtii roto Konstatinopolân ušom vyesimáánust 1347. Epidemia oinuuškuođij kaavpugist syeinimáánust, já čohčuv tot lâi jo jyehi saajeest. Konstantinopolist patâreijee ulmuuh puohtii taavdâ Anatolia riddokuávloin já meid Konstantinopol Euroop peln leijee kaavpugossijd. Ive 1349 tavdâ laavdâi Anatolia siseennâm várádâhkuávloid.

Afrikân já Alda-nuortâs[Mute | Mute käldee]

Egypti Aleksandrian čapis sorme poođij algâčohčuv 1347 kävppitaampâ fáárust Konstatinopolist teikkâ Maadâ-Ruošâst, kost Epygti kavpâšij ennuv. Aleksandriast epidemia lavdâškuođij Niili mield máádás sehe nuortâs já viestârân. Gazast tavdâ lâi kiđđuv 1348. AlepponBagdadân tavdâ poođij eres suundijn siämmáá ääigi. Arabiast possijdvajâldeijeeh puohtii taavdâ Mekkan ive 1384. Meid Jeddast epidemia lâi hyeni, mutâ Medina šeštui. Maadâ-Arabia Jemenân epidemia poođij Egyptist maccâm Jemen kunâgâs fáárust ive 1351.

Tavdâ lâi lavdâm Libyan jo Aleksandriast, mutâ Tunisian tot poođij vistig tamppáin Sisilia Messinast, já epidemia aalgij Tunis kaavpugist kiđđuv 1348. Marokkon epidemia laavdâi siämmáá ive Fès haldâšeijee suátivievâ fáárust, mii lâi irâttâm väldidiđ Tunisia.

Egypti maadâossijd epidemia poođij pelnub ivveest tastmaŋa ko tot lâi puáttám Aleksandrian. Tađe mäddiláá teikkâ Viestâr-Afrikân epidemia ij innig lavdâm. Tave-Afrik nomadeh šiäštojii epidemiast, tastko sii aassâmkuávluin iä lamaš rotáh já toi suámsureh.

Euroopân[Mute | Mute käldee]

Rotto Firenzest ive 1348
Čapis sorme, Hugo Simberg, 1906

Čapis sorme olâttij Euroop ääigist, kuás eres njuámmootaavdah, tego stuorrâpuákku, iä lamaš väividâm ulmuid kuhes ááigán. Euroop ässeeloho lâi pissoom siämmáálágánin jo 50–100 ive ääigi. Puoh viljâlemenâmeh lijjii kiävtust, mutâ ulmuuh lijjii liijkás ennuv já tondiet vänivuotâ já nelgi lijjii stuorrâ čuolmah.

Ij lah vises, poođij-uv čapis sorme Euroopân njuolgist Kaffast vâi Konstantinopol peht. Taampah luhostuvvii jođettiđ koddee taavdâ kuhes-uv merâmaađhijd, tastko tain lijjii stuorrâ almaiduvah já jiegân pááccám ulmuuh lijjii tommit ennuv stivriđ taampâ hamânân.

Loppâkeessiv já čohčuv 1347 rotto laavdâi Maadâ- já Koskâ-Kreeikan. Taavdâ lavdâm Euroopân aalgij kuittâg eidusávt Italia hamânijn čohčuv 1347. Sisilia Messinan tavdâ poođij ušom porgemáánu nube ohhoost, já tobbeen Ranska Marseillen vissâ jo čohčâmáánust. Messinast vyelgee patâreijeeh njuámuttii ton maŋa ubâ Sisilia roovvâd-skammâmáánust já juovlâmáánust meid SardiniaKorsika. Italia nanamân tavdâ laavdâi ovdil uđđâ ive aalgâ. Genovan njuámmum puohtii kulmâ njadostaampâ Konstantinopolist já epidemia uáinistii tobbeen ive 1347 majemui peeivij. Uđđâivemáánust 1348 tavdâ laavdâi Pisa riddokaavpugist Toscanan. Italian nuorttân puáttee taampah levâttii njuámmum maccâmmääđhi ääigi maŋgáid hamânáid Adriameerâst, já Venetsiast epidemia uáinistii uđđâivemáánu 25. peeivi ađai tavdâ lâi puáttám toho ušom jo skammâmáánu loopâst.

Italiast rotto laavdâi mietipiäiván pirrâ Euroop, vistig RaanskanEspanjan. Espanjan tavdâ poođij aainâs-uv kuulmâ sundeest: mäddin Gibraltarčuálmi paijeel, tavveen Pyrenij paijeel já Italiast Baleaarij peht nuorttâridoi haammânkaavpugáid BarcelonanValencian. Kastilia kunâgâs Alfonso XI jaamij čapis soormán njuhčâmáánust 1350 já lâi áinoo taavdân jáámmám haldâšeijee kunâgâslâš Euroopâst.

Ranskaast tavdâ laavdâi tavas Eŋlandân, Flanderân, VuáládâhenâmáidSaaksan. Eŋlandân tavdâ poođij keessiv 1348 Weymouth hamânist jo-uv Normandiast, mäddiláá Ranskaast teikkâ Genova rääjist. Saaksan rotto poođij sehe Tave-Ranska peht ete Italiast Aalpâi paijeel.

Maadâ-Balkanian epidemia poođij čohčuv 1347 máhđulávt siämmáá ääigi sehe nuorttân ete viestârist. Tave-Balkanian tavdâ poođij loppâivveest 1347 Venetsia peht. Uŋgarist Tonava riddoin tavdâ uáinistii uđđâivemáánust 1349. Böömin rotto poođij ive 1350.

Tave-enâmijn čapis sorme poođij vistig Taažân Oslo kuávlun ušom ive 1348 loopâst. Taanskan tavdâ poođij váhá maŋeláá. Islandân čapis sorme ij puáttám ollágin. Ruotân tavdâ poođij vissâ viestârist čohčuv 1349, mutâ taavdâ ovdánmist enâmist iä lah masa ollágin kuvviimeh. Pessijái ääigi 1350 uáinistii Visby hansakaavpugist epidemia, mii ij lamaš puáttám Nuorttâmeerâ paijeel peic Ruotâ maadârido miätá.

Suomâst čapis sorme ij tiettum vissâ ollágin. Motomijn eennâmtááluin puoh ässeeh jammii, mutâ iä tieđe, lii-uv tot eidu roto tiet. Ton ääigi Suomâ ässeeloho lâi tuše 65 000 já aassâm lâi häärviht. Uccâ kaavpugeh lijjii tuše ohtâ teikkâ kyehti. Suomâ lâi tuárispeln meerâ syejeest já ko kavpâšem eres enâmijgijn lâi nuuvt uccáá, te taavdâst iä lamaš máhđulâšvuođah lavdâđ.

Mainâšumeh epidemiast[Mute | Mute käldee]

Jäämmimtanssâ, Michael Wolgemut (1493), ovtâskâsčyegis

Stuorrâ kaavpugijn aatelliih iä kiddim huámmášume čapis soormán epidemia aalgâst, tastko tot kuoskâi tuše kaavpugij kievhijd. Ton lasseen ulmuuh iä halijdâm sárnuđ rottoepidemiast, tastko tot ličij hyeni kaavpâšmân eres kaavpugijguin. Taavdâ puáttim maŋa piištij siijdâin suulân kuttâ oho, kaavpugijn čiččâm okkod já stuorrâkaavpugijn käävci okkod ovdil ko epidemia mainâšui äigikiirjijn.

Čapis sorme lavdâdijnis Euroopâst tavas já nuortâs kuvviimeh tast muttojii härvibin já epitärhibin.

Taavdâ kočoškuođij "čapis sormen" esken muáddi ihečyeđe maŋeláá. Áigáliih kevttii tast eres noomâid, ovdâmerkkân "stuorrâ jäämmim", "rotto", "njuámmootavdâ" teikkâ "vuosmuš njuámmootavdâ". Tááláš nomâttâs puátá läättinkielâ saanijn atra mors, mast atra meerhâš "čappâd" mutâ meid "kaavhâd".

Áigálij ibárdâs[Mute | Mute käldee]

Áigáliih onnii roto Immeel ráŋgáštâssân suddogâssáid. Rooton jieš-uv jáámmám firenzelâš historjáčällee Giovanni Villani oonij roto immeellâš ráŋgáštâssân firenzelij "ruttâhiimoost, änhisvuođâst já kievhij suárdimist". Motomeh uskuu, ete "hyenes áimu" tovâttij roto. Rottoost meid sujâttii juudalijd, já juudalijd váinuttii maaŋgâ saajeest. Ristâlâš kulttuurist roto algâpuáttim onnii sáttánlâžžân. Ulmuuh kuddii ennuv kissáid, tastko toh lijjii onnum pahakkâs symbolin. Tot kuittâg tovâttij tom, ete roto levâtteijee rotáh lasanii. Motomeh uskuu, ete suujah lijjii astrologialiih.

Čuávumušah[Mute | Mute käldee]

Vuossâmuuh reaktioh[Mute | Mute käldee]

Rotto tovâttij puáđidijnis stuorrâ šooki, já jyehipiäiválâš eellim orostij masa ollágin. Eennâmviljâleijeeh joskii kendiđ já kävppijâsah pieijii uvsâidis kiddâ. Paapah joskii adeliđ majemuid riitâid. Meid riggái havdajááh nubástuvvii. Toh iä lamaš innig juhleliih, já távjá ruuhijd leggistii tuše háávdán.

Motomeh assii oovtâst tááluin, main kihheen ij lamaš vala puáccám, já sierâluvvii eres ulmuin. Maaŋgâs patârii kaavpugijn eennâmkuávloid.

Majebeh epidemiah[Mute | Mute käldee]

Rotto paasij čapis sorme maŋa eelliđ Euroop jursseepopulaatioin já pandemia jotkui kiärdulávt. Muádi ihečyeđe ääigi Euroopâst já eres soojijn maailmist lijjii ennuv čapis sorme epidemiah. Nubbe epidemia aalgij kiđđuv 1361 já piištij oovtâ ive. Toos jammii suulân 20 % Euroop ässein – eromâšávt párnááh já eennâmomâsteijeeluokkaliih. Kuálmád epidemia lâi ive 1369 já kuddii 10–15% aalmugist, já čuávuvááh-uv kuddii suulân siämmáá verd ulmuid. Čapis sormeest šeštum Islandist lâi tuođâlâš rottoepidemia ive 1402.

Aalmuglappum[Mute | Mute käldee]

Čapis sorme čuávumuššân eurooplij koskâmiärálâš eellimahe vuálánij 35–40 ivveest vuálá 20 ihán 1300-lovo loppâkeččin.

Euroop ässeelovo uccánem jotkui epidemia maŋa-uv. Motomij áárvui mield Euroop ässeeloho lâi 1400-lovo aalgâst aainâs-uv 50 % ucceeb ko ovdil vuossâmuu epidemia. Suijân toos lijjii uásild čapis sorme maŋa puáttám epidemiah. Puáris ulmuin, kiäh lijjii rippásâm vuossâmuin rottoepidemiain, rippásii uđđâ epidemiain pyerebeht ko nuorâ ulmuuh. Euroop ässeeloho lassaanškuođij esken 1400-lovo pelimuddoost já lâi siämmáš ko ässeeloho ovdil čapis sorme 1500-lovo aalgâst.

Ekonomâlâš já ohtsâškodálâš nubástusah[Mute | Mute käldee]

Aalmuglappum puovtij fárustis ekonomâlâš nubástusâid, tastko lâi älkkeb peessâđ sosiaallii luokkaast nuubán. Ovdâmerkkân táluliih iä lamaš innig čonâsist ärbivuáválâš eennâmkuávloid, tastko ässeesaahâdvuotâ lâi ucceeb. Meiddei eennâmoorjij tile puáránij. Čapis sorme tovâttij stuorrâ pargovyeimi vänivuođâ. Ovdâmerkkân Eŋlandist joba kuálmádâs ovdeláá viljâlum piälduin paasij viljâlhánnáá.

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

Icono de traducción.svgTaat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Musta surma».