Čapis sorme

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Čapis sorme uuhrij hävdidem. Gilles Li Muisisin kronikat 1272–1353

Čapis sorme lâi njuámmootavdâ Euroopâst já ton aldakuávluin iivij 13461353. Čapis soormán jammii áárvu mield 30–60 % Euroop aalmugist ađai 25–50 miljovn olmožid já siämmáá veerdi Alda-nuorttânTave-Afrikist.

Stuárráámus uási totkein oskoh, ete puávuirotto tovâttij čapis sorme. Puávuirotto njuámu čapisrotá suámsurij käskimist. Uđđâ DNA-tutkâmušah tuárjuh taam ibárdâs. Meid kepisroto láá epidâm čapis sorme tovâtteijen.

Čapis sorme njuámuškuođij majemustáá ive 1346 Tave- Ruošâst. Lii meid árvuštâllum, ete epidemia ličij álgám jo-uv Kiinast teikkâ Koskâ-Aasiast, kost tot njuámui Ruošâ peht Čapismeerâ rasta KonstantinopolânAleksandrian, talle ubâ Alda-nuortâs já ive 1347 Euroop haammânkaavpugáid ItaliastRanskaast. Tobbeen epidemia njuámui čuávuvái iivij ääigi ubâ Euroopân já majemužžân Ruošâ ristâoskolâš ossijd 1350-lovvoost. Tuše muáddi eennâm, nuuvtko SuomâIsland, šiäštojii epidemiast.

Čapis sorme ohtâvuođâst aalmuglappum tovâttij Euroopâst stuorrâ ohtsâškodálâš já ekonomâlâš nubástusâid, tastko pálhálij sajattâh puáránij pargovyeimi vänivuođâ tiet.

Epidemia šoddâm[mute | mute käldee]

Suujah[mute | mute käldee]

Pandemia šoodâi máhđulávt kyevti suujâst. Mongoleh lijjii hiäppušijgijn lihâdeijee suáldátteh, kiäh lijjii väldidâm masa ubâ Euraasia. Sii fáárust sattii puáttiđ taavdâ kyeddee jursseeh Kiinast aroi peht viestârân 1300-lovvoost. Nubben suijân pandemia aalgân saatij leđe 1200-lovo pelimuddoost álgám šoŋŋâdâhnubástus, mii tovâttij jurssei vajâldem viestârân.

Algâsaje[mute | mute käldee]

Čapis sorme algâsaje lii vala epivises. Motomij totkei mielâst epidemia njuámuškuođij Koskâ-Aasiast já motomij totkei mielâst Kiinast. Puávuirotto tiättoo jurssein endeemlâžžân sehe Koskâ-Aasiast ete Tave-Kiinast-uv. Kiinalij historjákiirjijn iä kuittâg kavnuu mainâšumeh rottoost ovdil 1640-lovo. Kiina Hebei eennâmkoddeest lâi 1330-lovvoost vaahâglâš njuámmootavdâ, mutâ ij lah vises, ete lâi-uv tot rotto. Koskâ-Aasiast Issyk Kulist láá eromâš ennuv häävdih iivij 13381339, já motomijn hävdikeeđgijn lii jäämmimsuijân almottum rotto. Epidemia aalgij máhđulávt Kaspiameerâ taveviestârriddoin já Tave-Ruošâ kuávlust kiđđuv 1346, tegu ryeššilâš historjáčälleeh já arabičällee Ibn Al-Wardi čallii. Tobbeen tavdâ njuámui Čapismeerân sehe máádás. Tavas teikkâ Čapismeerâ viestârbel tot ij algâsajestis levânâm, tastko Maadâ-Ruošâ muslimijn iä lamaš kävppiohtâvuođah iäge ereskin ohtâvuođah tobbeen ässee ristâhâsâigijn. Ive 2010 almostittum geenitutkâmuš mield puoh kulmâ rottopandemia láá šoddâm Kiinast, já viestârân čapis sorme lii puáttám silkkeluodâ mield.

Epidemia njuámmum[mute | mute käldee]

Roto njuámmum Viestâr-Euroopân iivij 1346–1353

Krimân[mute | mute käldee]

Ive 1343 mongoleh meridii väldidiđ Krim njargâenâmist leijee Kaffa kaavpug. Ulmen lâi vyejettiđ genovalâš kävppijâsâid meddâl. Majemuu pirâstem ääigi iivij 1345–1346 pirâsteijei juávhust njuámuškuođij rotto. Gabriele de Mussis muštâlusâst mongoleh paččii katâpultijgijn roto uuhrij rummâšijd muuvrâ paijeel genovalij toorjâsajan, vâi genovaliih virrii. Taat lii máhđulâš, mutâ miasmateorian oskoo pirâsteijeeh liččii ušom vuárdám, ete rummâšeh vistig háisuškuottii, vâi toh levâttii "hyenes ááimu". Roto levâtteijee suámsureh kuittâg vyelgih čuáskoo rummâšist jotelávt. Nuubij sanijguin lii tuođânálásub, ete tavdâ njuámui Kaffa kaavpugân jurssein, moh lijjii peessâm kaavpug siisâ ton muuvrâi loomij peht.

Konsatinopolân já Anatolian[mute | mute käldee]

Kaffast tampâigijn patârâm italialiih puohtii roto Konstatinopolân ušom vyesimáánust 1347. Epidemia kulluuškuođij kaavpugist syeinimáánust, já čohčuv tot lâi jo jyehi saajeest. Konstantinopolist patâreijee ulmuuh puohtii taavdâ Anatolia riddokuávloid já meid Konstantinopol Euroop peln leijee kaavpugossijd. Ive 1349 tavdâ njuámui Anatolia siseennâm várádâhkuávloid.

Afrikân já Alda-nuortâs[mute | mute käldee]

Egypti Aleksandrian čapis sorme poođij algâčoovčâ 1347 kävppitaampâ fáárust Konstatinopolist teikkâ Maadâ-Ruošâst, kost Egypt kavpâšij ennuv. Aleksandriast epidemia njuámuškuođij Niili mield máádás sehe nuortâs já viestârân. Gazast tavdâ tiettui kiđđuv 1348. AlepponBagdadân tavdâ poođij maaŋgâin suundijn siämmáá ääigi. Arabiast possijdvajâldeijeeh puohtii taavdâ Mekkan ive 1384. Meid Jeddast epidemia lâi viärráá, mutâ Medina šeštui. Maadâ-Arabia Jemenân epidemia poođij Egyptist maccâm Jemen kunâgâs fáárust ive 1351.

Tavdâ lâi njuámmum Libyan jo Aleksandriast, mutâ Tunisian tot poođij vistig tamppáin Sisilia Messinast, já epidemia aalgij Tunis kaavpugist kiđđuv 1348. Marokkon epidemia njuámui siämmáá ive Fès haldâšeijee suátivievâ fáárust, mii lâi irâttâm väldidiđ Tunisia.

Egypt maadâossijd epidemia levânij pelnub ivveest tastmaŋa ko tot lâi puáttám Aleksandrian. Tađe mäddiláá teikkâ Viestâr-Afrikân epidemia ij innig njuámmum. Tave-Afrik nomadeh šiäštojii epidemiast, tastko sii aassâmkuávluin iä lamaš rotáh já toi suámsureh.

Euroopân[mute | mute käldee]

Rotto Firenzest ive 1348
Čapis sorme, Hugo Simberg, 1906

Čapis sorme olâttij Euroop taggaar ääigi, kuás eres njuámmootaavdah, tego stuorrâpuákku, iä lamaš väividâm ulmuid kuhes ááigán. Euroop ässeeloho lâi pissoom siämmáálágánin jo 50–100 ihheed. Puoh viljâlemenâmeh lijjii kiävtust, mutâ ulmuuh lijjii liijkás ennuv, já tondiet vänivuotâ já nelgi lijjii stuorrâ čuolmah.

Ij lah vises, poođij-uv čapis sorme Euroopân njuolgist Kaffast vâi Konstantinopol peht. Taampah luhostuvvii jođettiđ koddee taavdâ kuhes-uv merâmaađhijd, tastko tain lijjii stuorrâ almaiduvah, já toh kiäh lijjii ain elimin, lijjii tommit ennuv, et sij stivrejii taampâ hamânân.

Loppâkeesi já čohčuv 1347 rotto njuámui Maadâ- já Koskâ-Kreeikan. Taavdâ njuámmum Euroopân aalgij kuittâg Italia hamânijn čohčuv 1347. Sisilia Messinan tavdâ poođij ušom porgemáánu nube oho, já tobbeen Ranska Marseillen vissâ jo čohčâmáánust. Messinast vyelgee patâreijeeh njuámuttii ton maŋa ubâ Sisilia roovvâd-skammâmáánust já juovlâmáánust meid SardiniaKorsika. Italia nanamân tavdâ njuámui ovdil uđđâ ive aalgâ. Genovan njuámmum poođij kuulmâ njadostaampâ fáárust Konstantinopolist, já epidemia iiđij tobbeen ive 1347 majemui peeivij. Uđđâivemáánust 1348 tavdâ njuámui Pisa riddokaavpugist Toscanan. Italian nuorttân puáttee taampah levâttii njuámmum maccâmmääđhi ääigi maŋgáid hamânáid Adriameerâst, já Venetsiast epidemia tubdui uđđâivemáánu 25. peeivi, ađai tavdâ lâi puáttám toho ušom jo skammâmáánu loopâst.

Italiast rotto njuámui mietipiäiván pirrâ Euroop, vistig RaanskanEspanjan. Espanjan tavdâ poođij aainâs-uv kuulmâ sundeest: mäddin Gibraltarčuálmi rasta, tavveen Pyrenij paijeel já Italiast Baleaarij peht nuorttâridoi haammânkaavpugáid BarcelonanValencian. Kastilia kunâgâs Alfonso XI jaamij čapis soormán njuhčâmáánust 1350 já lâi áinoo taavdân jáámmám haldâšeijee kunâgâslâš Euroopâst.

Ranskaast tavdâ njuámui tavas Englandân, Flanderân, VuáládâhenâmáidSaaksan. Englandân tavdâ poođij keessiv 1348 Weymouth hamânist jo-uv Normandiast, mäddiláá Ranskaast teikkâ Genova rääjist. Saaksan rotto poođij sehe Tave-Ranska peht ete Italiast Aalpâi paijeel.

Maadâ-Balkanian epidemia poođij čohčuv 1347 máhđulávt siämmáá ääigi sehe nuorttân ete viestârist. Tave-Balkanian tavdâ poođij loppâivveest 1347 Venetsia peht. Uŋgarist Tonava riddoin tavdâ kullui uđđâivemáánust 1349. Böömin rotto poođij ive 1350.

Tave-enâmijn čapis sorme poođij vistig Taažân Oslo kuávlun ušom ive 1348 loopâst. Taanskan tavdâ poođij váhá maŋeláá. Islandân čapis sorme ij puáttám ollágin. Ruotân tavdâ poođij vissâ viestârist čohčuv 1349, mutâ taavdâ ovdánmist enâmist iä lah masa ollágin kuvviimeh. Pessijái ääigi 1350 Visby hansakaavpugist kullui epidemia, mii ij lamaš puáttám Nuorttâmeerâ rasta peic Ruotâ maadârido miätá.

Suomâst čapis sorme ij tiettum vissâ ollágin. Motomijn eennâmtááluin puoh ässeeh jammii, mutâ ij lah tiätu tast, lâi-uv tot eidu roto tiet. Ton ääigi Suomâ ässeeloho lâi tuše 65 000, já aassâm lâi häärviht. Uccâ kaavpugeh lijjii tuše ohtâ teikkâ kyehti. Suomâ lâi tuárispeln meerâ syejeest já ko kavpâšem eres enâmijgijn lâi nuuvt uccáá, te tavdâ ij peessâm njuámmuđ.

Mainâšumeh epidemiast[mute | mute käldee]

Jäämmimtanssâ, Michael Wolgemut (1493), ovtâskâsčyegis

Stuorrâ kaavpugijn aatelliih iä kiddim huámmášume čapis soormán epidemia aalgâst, tastko tot kuoskâi tuše kaavpugij kievhijd. Ton lasseen ulmuuh iä halijdâm sárnuđ rottoepidemiast, tastko tot ličij lamaš hyeni kaavpâšmân eres kaavpugijguin. Taavdâ puáttim maŋa siijdâin piištij suulân kuttâ oho, kaavpugijn čiččâm okkod já stuorrâkaavpugijn käävci okkod ovdil ko epidemia mainâšui äigikiirjijn.

Taađeest ko čapis sorme njuámui Euroopâst tavas já nuortâs, kuvviimeh tast muttojii härvibin já epitärhibin.

Tavdâ koččoodškuođij "čapis sormen" esken muáddi ihečyeđe maŋeláá. Áigáliih kevttii tast eres noomâid, ovdâmerkkân "stuorrâ jäämmim", "rotto", "njuámmootavdâ" teikkâ "vuosmuš njuámmootavdâ". Tááláš nomâttâs puátá läättinkielâ saanijn atra mors, mast atra meerhâš "čappâd" mutâ meid "kaavhâd".

Áigálij ibárdâs[mute | mute käldee]

Áigáliih onnii roto Immeel ráŋgáštâssân suddogâssáid. Rooton jieš-uv jáámmám firenzelâš historjáčällee Giovanni Villani oonij roto immeellâš ráŋgáštâssân firenzelij "ruttâhiimoost, änhisvuođâst já kievhij suárdimist". Motomeh uskuu, ete "hyenes áimu" tovâttij roto. Rottoost meid sujâttii juudalijd, já juudalijd váinuttii maaŋgâ saajeest. Ristâlâš kulttuurist roto algâpuáttim onnii sáttánlâžžân. Ulmuuh kuddii ennuv kissáid, tastko toh lijjii onnum pahakkâs symbolin. Tot kuittâg tovâttij tom, ete roto levâtteijee rotáh lasanii. Motomeh uskuu, ete suujah lijjii astrologisiih.

Čuávumušah[mute | mute käldee]

Vuossâmuuh reaktioh[mute | mute käldee]

Rotto tovâttij puáđidijnis stuorrâ šooki, já jyehipiäiválâš eellim orostij masa tievâslávt. Eennâmviljâleijeeh joskii kendimist já kävppijâsah pieijii uvsâidis kiddâ. Paapah joskii addelmist majemuid riitâid. Meid riggái havdajááh nubástuvvii. Toh iä lamaš innig juhláliih, já távjá uámikkâsah leggistuvvojii tuše háávdán.

Motomeh assii oovtâst tááluin, main kihheen ij lamaš vala puáccám, já sierrejii jieijâs eres ulmuin. Maaŋgâs patârii kaavpugijn eennâmkuávloid.

Majebeh epidemiah[mute | mute käldee]

Rotto paasij čapis sorme maŋa eelliđ Euroop jursseepopulaatioin, já pandemia jotkui. Muádi ihečyeđe ääigi Euroopâst já eres soojijn maailmist lijjii ennuv čapis sorme epidemiah. Nubbe epidemia aalgij kiđđuv 1361 já piištij oovtâ ive. Toos jammii suulân 20 % Euroop ässein – eromâšávt párnááh já eennâmomâsteijeeluokkaliih. Kuálmád epidemia lâi ive 1369 já tot kuudij 10–15% aalmugist, já čuávuvááh-uv epidemiah kuddii suulân siämmáá verd ulmuid. Čapis sormeest šeštum Islandist lâi viärráás rottoepidemia ive 1402.

Aalmuglappum[mute | mute käldee]

Čapis sorme čuávumuššân eurooplij koskâmiärálâš eellimahe vuálánij 35–40 ivveest vuálá 20 ihán 1300-lovo loppâkeččin.

Euroop ässeelovo uccánem jotkui epidemia maŋa-uv. Motomij áárvui mield Euroop ässeeloho lâi 1400-lovo aalgâst aainâs-uv 50 % ucceeb ko ovdil vuossâmuu epidemia. Suijân toos lijjii uásild čapis sorme maŋa puáttám epidemiah. Puáris ulmuin, kiäh lijjii rippásâm vuossâmuin rottoepidemiain, rippásii uđđâ epidemiain pyerebeht ko nuorâ ulmuuh. Euroop ässeeloho lassaanškuođij esken 1400-lovo pelimuddoost, já tot lâi siämmáš ko ässeeloho ovdil čapis sorme 1500-lovo aalgâst.

Ekonomlâš já ohtsâškodálâš nubástusah[mute | mute käldee]

Aalmuglappum puovtij fárustis ekonomlâš nubástusâid, tastko lâi älkkeb peessâđ sosiaallii luokkaast nuubán. Ovdâmerkkân táluliih iä lamaš innig kiddâ ärbivuáválâš eennâmkuávloid, tastko ässeesaahâdvuotâ lâi ucceeb. Meiddei eennâmoorjij tile puáránij. Čapis sorme tovâttij stuorrâ pargovyeimi vänivuođâ. Ovdâmerkkân Englandist joba kuálmádâs ovdeláá viljâlum piälduin paasij viljâlhánnáá.

Käldeeh[mute | mute käldee]

Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Musta surma