Vuorâččâsmyerji

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Vuorâččâsmyerji (Empetrum nigrum)

Vuorâččâsmyerji teikâ čyemenjâs teikâ čapismyerji (Empetrum nigrum) lii myerji, mii šadda vijđásávt maaŋgâlágánijn enâmijn: kuolbânijn, čunoienâmijn, tuoddârijnjeegijn.[1]

Vuorâččâsmyerji suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

Levânem[mute | mute käldee]

Vuorâččâsmyerji lii almolâš maailm taveoosijn sehe EuraasiastTave-Amerikist. Vuorâččâsmyerji tiättoo ubâ Suomâst.

Kiävttu sämmilij kulttuurist[mute | mute käldee]

Sämmiliih iä kuássin vuoššâm vuorâččâsmuorjijd. Toh piäijojii pimán, kyeliliemân teikkâ jáávuid-, kyeli– já pecimáálán, mutâ porrojii meiddei nuhtán já sälttikuolijguin. Anarist puásuisämmiliih nurrii pelisáppum vuorâččâsmuorjijd seehâid já purrii taid málásist teikkâ piärguliemáin. Nuorttâsämmiliih purrii vuorâččâsmuorjijd suddâdum poccuu siskálâš puoidijguin.[1]

Vuorâččâsmuorjijn lii ennuv C-vitamiin, já toh kiävttojeh-uv C-vitamiinkälden. Toh siskeldeh meiddei eres amnâsijd, moh láá pyereh tiervâsvuotân.[1]

Vuorâččâsmyerji lii lamaš ain tergâdis myerji anarâššáid. Suijân toos sáttá leđe tot, ete myerji šadda nuuvt vijđáht. Vuorâččâsmyerjist šadda ovdâmerkkân pyeri säppi, hillo teikkâ marmelaad, mutâ tom puáhtá kevttiđ maaŋgânáál liäibumân, kiisselân teikkâ suohâdân. Eromâš pyere sääpi finnee, ko tom vaalmâšt suvráin vuošâhánnáá muorjijn. Säppin puáhtá siävuttiđ eres-uv muorjijd.[1]

Kovegalleria[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 17.5.2021.