Kesimáánu 10.
Olgoldâshäämi
Kesimáánu 10. peivi lii gregoriaanlâš kalender mield ive 161. peivi (kárgámive 162. peivi). Ive loopân láá 204 peivid.
Nommâpeeivih
- anarâš kalender: Siäppu
- syemmilâš kalender: Seppo
Tábáhtusah
- 2023 – syemmilâš aalmugovdâsteijee já irâtteijee Sofia Virta väljejui Ruánáá lito uđđâ saavâjođetteijen.[1][2]
Šoddâmeh
- 866 – Uda, Jaapaan kiäisár iivij 887–897 (j. 931)[3][4][5]
- 940 – Abu al-Wafa' Buzjani, persialâš matematikkár já täsnitiettee (j. 998)[6]
- 1830 – Wilhelm Linsén, syemmilâš arkkiteht (j. 1858)
Jämimeh
- 1836 – André-Marie Ampère, ranskalâš fysikkár (š. 1775)[7]
- 1987 – Elizabeth Hartman, ovtâstumstaatâlâš čaittâleijee (š. 1943)
Fáádást eres soojijn
- Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Kesimáánu 10..
Käldeeh
- ↑ Harju, Elli: Sofia Virta on vihreiden uusi puheenjohtaja – ”Tässä maassa voi puolueen puheenjohtajaksi nousta yksinhuoltajana” Iltalehti. 10.6.2023. Čujottum 11.6.2023. (suomâkielân)
- ↑ Suominen, Saammâl: Sofia Virta lii Ruánáá lito uđđâ saavâjođetteijee Anarâš aavis. 12.6.2023. Čujottum 12.6.2023.
- ↑ Brown, Delmer M. & Ishida, Ichirō: Gukanshō: The Future and the Past, s. 289–290. Berkeley: University of California Press, 1979.
- ↑ Varley, H. Paul: Jinnō Shōtōki: A Chronicle of Gods and Sovereigns, s. 175–179. New York: Columbia University Press, 1980.
- ↑ Titsingh, Isaac: Annales des empereurs du Japon, s. 125–129. Pariisi: Royal Asiatic Society, Oriental Translation Fund of Great Britain and Ireland, 1834.
- ↑ Abu'l-Wafa - Biography Maths History. Čujottum 23.1.2023. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Andre-Marie Ampere | Biography, Books, Inventions, & Facts | Britannica www.britannica.com. Čujottum 17.6.2022. (eŋgâlâskielân)