Ruošânjuámmil

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruošânjuámmil
Lepus europaeus
(Pallas, 1778)
Lepus europaeus (Causse Méjean, Lozère)-cropped.jpg
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Njuámmilelleeh Lagomorpha
Čerdâ Njuámmileh Leporidae
Suuhâ Lepus
Šlaajâ europaeus

Ruošânjuámmil (Lepus europaeus) lii njuámmilellei laahkon kullee šlaajâ, mii tiättoo algâalgâlâš šlaaijân EuroopâstAasia uárjioosijn.

Stuárudâh já olgohäämi[Mute | Mute käldee]

Ruošânjuámmil rummâš kukkodâh lii 55–68 cm, já seibi lii 8–12,5 cm kukke. Ruošânjuámmil tiäddá 2,5–7 kg já iälá táválávt 8–12 ihheed.[1] Čielgipeeli lii fiskislágán ränisruškâd, já čuávjipeeli lii vielgâd. Ertpeleh, čeve já ryevjih láá ruostâruopsâdeh teikâ ruostâfiskâdeh. Seibi lii vielgâd já čappâd. Peeljih láá kuheh já tain lii čapis keeči. Tälvisoksâm ivne mulsâšud aldasáid kesisoksâm iivnest silbâránásân. Njuámmil sitá ollásávt vielgis tuurkân, mutâ ruošânjuámmil tälvisoovsâ lii váhá kuovgâdub ko kesisoovsâ.[2] Keessiv ruošânjuámmil iärut njuámmilist kuhebijn peeljijn já kyevtivnásii seeibist.

Lavdâm já eellimpiirâs[Mute | Mute käldee]

Ruošânjuámmil lavdâm. Ruopsis kuávlu lii algâalgâlâš eellimpiirâs já violet kuávluh láá kalvemkuávluh.

Ruošânjuámmil lii algâaalgâst lavdâm Uárji-Aasia koškejolgádâsâin. Euroop stuorrâ šaddokerdistielâsijn ruošânjuámmil lii enâmustáá lavdâm lostâvuovdijd, siähálâsvuovdijd já koškejolgádâssáid. Ruošânjuámmil lavdâmpirâsin lii masa ubâ Euroop, tuše Tave-Euroopast iä tiettuu ruošânjuámmileh. Suomân ruošânjuámmil laavdâi maadânuorttist 1800-lovo loopâ rääjist, já 1930-lovvoost tot lâi jo lavdâm masa ubâ Suomân. Onnáá peeivi ruošânjuámmil tiättoo Oulu aloduv räi.

Ruošânjuámmil lii kolvum meid Ovtâstum kunâgâskoodán. Lii arvâlum, ete jo tovlááh roomaliih kolvii ruošânjuámmil Britannian. Ruošânjuámmil lii kolvum meid Euroop ulguubel: Argentiinan, Australia Tasmanian, Barbadosân, Brasilian, Kanadan, Chilen, Falklandân, Irlandân, Uđđâ-Seelandân, Réunionân, UruguaynOvtâstum staatáid.

Ruošânjuámmil mákkoo aassâmviäsui aldasijn muorâkaardijn, muorâstuvâin já piälduin. Njuámmil vuod mákkoo eenâb meecijn. Mecciroobdâst taah kyehti šlaajâ sättih eelliđ paldâluvâi. Motomin ruošânjuámmil já njuámmil ruossâlistojeh-uv.[3]

Lasanem[Mute | Mute käldee]

Ruošânjuámmil lassaan pyereest. Niŋálâs puáhtá čivgâđ kulmii, motomin joba neljii ivveest. Ruošânjuámmiloráseh kištodeh niŋálâsâst. Kištottelleeh čuážžuleh monnjâjuolgijd já tuáruh kepilijguin.[4] Čuávjiäigi lii 42 peivid. Táválávt šaddeh 7–10 čivgâd.[5] Čiivgah uáinojeh, já tain láá soksâmeh. Enni piämmá čiivgâid ohtii peeivist suullân kyevti oho ääigi.

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. Rusakko - sallanalakoulu.purot.net Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
  2. Talveen valmistautuminen, eläimet - oulu.fi Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
  3. Rusakko, jänis vai rusakko-jänis? - suomenluonto.fi Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
  4. Rusakkojen kevätturnaus - suomenluonto.fi Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
  5. RUSAKKO (Lepus europaeus) - riistakolmiot.fi Čujottum 3.5.2021 (suomâkielân)
Icono de traducción.svgTaat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Rusakko».