Seija Sivertsen
_(15656047900).jpg)
Seija Anneli Sivertsen (j.s. Feodoroff, juovlâmáánu 10. peeivi 1955 Čevetjävri, Aanaar – kuovâmáánu 22. peeivi 2022[1]) lâi nuorttâlâš máttáátteijee, jurgâleijee já lávloo. Sivertsen poorgâi iäljárávt merhâšittee já tehálii pargo, vâi nuorttâlâškielâ ovdedičij já sirduuččij čuávuváid suhâpuolváid. Toos lasseen sun poorgâi nuorttâlii kulttuur siäiluttem oovdân.
Karrieer[mute | mute käldee]
Sivertsen poorgâi uáli maaŋgânáál: máttáátteijen, jurgâleijen já lávlon. Sun poorgâi nuorttâlâškielâ máttáátteijen Čevetjäävri škoovlâst.[2] Tobbeen sun meid raahtij maaŋgâlágánijd nuorttâlâškielâg oppâmaterialijd, ko toh iä lamaš. Sivertsen lâi meid pargojuávhust, mii raahtij vuossâmuu luoka eenikielâ oppâkirje Jääkk-njaal AABBÂS.[3]
Máttááttâspargo já oppâmaterialij rähtim lasseen Sivertsen tooimâi Sämitige škovlim- já oppâmateriaallävdikoddeest sehe eidusâš jesânin já värijesânin. Eidusâš jesânin sun tooimâi iivij 1998–1999, 2004–2007 já 2012–2015[4][5][6] já värijesânin iivij 2000–2003 já 2016–2019.[7][8]
Škovlâ- já lävdikode lasseen Sivertsen tooimâi sämmilij škovlimaašij oovtâstpargo-orgaan jesânin iivij 2016–2019 já Säämi kielâkäldee nuorttâlâškielâ kielâjuáhus jesânin iivij 2013–2019.[8]
Sivertsen iäljárâšâi párnái- já škovlâkiirjij jurgâleijen já poorgâi iivij 1978–1986 almostum nuorttâlâškielâg Sääʹmođđâz-loostâ toimâttâskoddeest. Saaʹmi Nueʹtt rs. algâiivij ääigi Sivertsen tooimâi meid stiivrâ jesânin.[9]
Palhâšumeh[mute | mute käldee]
Sivertsen finnij Kollekielâ-kielâpalhâšume ive 2014 "eellimpargostis nuorttâlâškielâ já nuorttâlii kulttuur sehe nuorttâlâšsiärváduv pyerrin".[10] Siämmáá ive Kollekielâ-kielâpalhâšume finnijn meid tavesämmilâš kirječällee Kerttu Vuolab já orjâlâškielâ totkee já professor Mikael Svonni.
Pargo[mute | mute käldee]
Čäällimpargoh[mute | mute käldee]
- 1996 – Pieʹljšoora päärnaž[11]
- 2007 – Maaddârääʹjji leeuʹd = Esivanhempien leuddit = The leuʹdds of the ancestors, oovtâst Marko Joustein já Elias Mosnikoffáin
- 2008 – Sääʹmǩiõll (1. riäntus)
- 2010 – Sääʹmǩiõll (2. riäntus)[12]
- 2019 – Sääʹmǩiõl mättǩeʹrjj[13]
Jurgâlâmpargoh[mute | mute käldee]
- 1981 – Jiäʹnnǩiõll 3: lookkamǩeʹrjj III-IV klassa, noomáin Seija Feodoroff. Sun jurgâlij kirje mainâsijd oovtâst Vassi Semenojain.[14]
- 1991 – Puõlâš peiʹvv[11]
- 1996 – Tuʹrrvueiʹvv dååma[11]
- 1997 – Tuʹrrvueiʹvv da puõccuvuâzzaž[11]
- 2000 – Luâttǩeʹrjj[15]
- 2007 – Peâtt Piõjjna taaurõš[11][16]
- 2012 – Ortodookslaž åskkmättǩeʹrjj. Muu ceerkav: tuejjõsǩeʹrjj 5. klaʹsse[17]
- 2017 – Ortodookslaž åskkmättǩeʹrjj. Muu ceerkav: mättǩeʹrjj 5. klaʹsse, oovtâst Merja Fofonoffáin[18]
Muusik[mute | mute käldee]
CD-skiäruh[mute | mute käldee]
- 2007 – Maaddârääʹjji leeuʹd = Esivanhempien leuddit = The leuʹdds of the ancestors, oovtâst Marko Joustein já Elias Mosnikoffáin
- 2015 – Sääʹm ceerkavlaulli, oovtâst Erkki Lumisalmiin, Aulikki Lumisalmiin, Anna Lumisalmiin, Kati Jefremoffáin já Kirsti Näveri-Bogdanoffáin[19]
Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]
- Hannele Huhtala: Kolttien sisukas suku Voima 9/2011, voima.fi. 8.11.2011. Čujottum 7.3.2020. (suomâkielân)
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ Snowchange Cooperative: Seija Sivertsen, Knowledgeable Speaker of One of the World’s Most Endangered Languages Goes Home snowchange.org. 23.2.2022. Čujottum 19.4.2023. (eŋgâlâskielân)
- ↑ Ballovara, Mette: Vil redde et utdøende språk NRK Sápmi. 29.8.2013. Čujottum 22.4.2023. (kirjetárukielân)
- ↑ Kuhháá vuordum nuorttâlâškielâ aabis almostum Sämitigge. 14.12.2021. Čujottum 22.4.2023.
- ↑ Saamelaiskäräjien toimintakertomus vuodelta 1999, s. [5]. Sämitigge. Tyeje nettiversio (PDF) (čujottum 23.4.2023). (suomâkielân)
- ↑ Saamelaiskäräjien toimintakertomus vuodelta 2007, s. 8. Sämitigge, 2008. Tyeje nettiversio (PDF) (čujottum 23.4.2023). (suomâkielân)
- ↑ Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous (1/2012) (PDF) (s. 15) Sämitigge. 15.2.2012. Čujottum 23.4.2023. (suomâkielân)
- ↑ Saamelaiskäräjien toimintakertomus vuodelta 2002, s. 8. Sämitigge, 2003. Tyeje nettiversio (PDF) (čujottum 23.4.2023). (suomâkielân)
- ↑ 8,0 8,1 Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous 1/2016 (PDF) Sämitigge. kuovâmáánu 23.–24. peeivij 2016. Čujottum 23.4.2023. (suomâkielân)
- ↑ Pieski, Pentti: Saaʹmi Nueʹtt searvi čohkke nuortalaččaid. Min Áigi, 6.12.2006, nr 98, s. 24. Artikkâl nettiversio Čujottum 22.4.2022. (tavesämikielân)
- ↑ Tave-eennâmlâš sämikielâ kielâpalhâšume Samediggi. Čujottum 22.4.2023.
- ↑ 11,0 11,1 11,2 11,3 11,4 Koltankielinen julkaisutoiminta / Publications in Skolt Sámi language (PDF) Siida. Čujottum 27.1.2023. (suomâkielân) já (eŋgâlâskielân)
- ↑ Sää ́mǩiõll : koltankielen oppikirja Finna. Čujottum 22.4.2023. (suomâkielân)
- ↑ Sää′mǩiõl mättǩe′rjj : koltansaamen kielen oppikirj Finna. Čujottum 22.4.2023. (suomâkielân)
- ↑ Jiä'nnǩiõll. 3: Lookkamǩe'rjj III-IV klassa Finna. Čujottum 22.4.2023. (suomâkielân)
- ↑ Luâttǩeʹrjj Sämitigge. Čujottum 22.4.2023. (nuorttâlâškielân)
- ↑ Peâtt Piõjjna taaurõš Sämitigge. Čujottum 22.4.2023. (nuorttâlâškielân)
- ↑ Muu ceerkav Tuejjõsǩeʹrjj Sämitigge. Čujottum 22.4.2023. (nuorttâlâškielân)
- ↑ Muu ceerkav Mäʹttǩeʹrjj 5. klaʹsse Sämitigge. Čujottum 22.4.2023. (nuorttâlâškielân)
- ↑ Sääʹm ceerkavlaulli Sämitigge. Čujottum 22.4.2023. (nuorttâlâškielân)
