Njuškii siskáldâsân

Jaakko Gauriloff

Wikipedia:st
Jaakko Gauriloff
Persovntiäđuh
Šoddâm njuhčâmáánust 1939
Šoddâmsaje Suonnjel, Suomâ
Aalmugjeessânvuotâ Suomâ
Musikkár
Artistnommâ Jaakko Gauriloff
Aktiivlâžžân 1961
Genreh časkoslaavlâ, reggae, leuʹdd
Čuojânâsah jienâ
Skiärrufinnodâh Love Records, A.A.B. Tuotanto, Johanna, Minimusic, Dojo
Palhâšumeh
* Suomâ Sämitigge (2013)


Jaakko Gauriloff ive 2018 Riddu Riđđu -festivaal lekkâmkonsertist

Jaakko Gauriloff (š. njuhčâmáánust 1939 Suonnjel, Suomâ)[1] lii nuorttâlâš lávloo já ärbitotkee. Sun annoo vuossâmužžân artistin, kii lii lávlum pop-muusik nuorttâlâškielân. Toos lasseen lii ettum, et sun lâi vuossâmuš sämmilâš, kii lii almostittâm album Suomâ peln, ko suu vuossâmuš skiärru almostui 1960-lovo loopâst.[2] Sun lii peeggâlm časkoslavlui lávlon, mut sun lii meid čepis leuddajeijee.[1][3]

Eellim

[mute | mute käldee]

Jaakko Gauriloff šoodâi Suonnjelist (nuorttâlâškielân Suõʹnnʼjel), Piäccám läänist, Suomâst, suulân ihepele ovdil ko tälvisuáti puállái. Tälvisuáđi tiet nuorttâliih karttii tobbeen evakkon.[4] Nuorâ Jaakko pieijui määđhi várás kerrisân. Tubdâmettum suujâst vuájáán suorgânij nuuvt, ete kerris já Jaakko punjâsii já kirdelii muottui. Tast huolâhánnáá nuorâ Gauriloff ij ubâ čaranâm. Kiinii jurgâlij kerris, já sij jottájii.

Ko ráávhusopâmuš šoodâi já koskâráávhu aalgij, te nuorttâliih pessii maccâđ päikkikuávlusis.[5] Tobbeen Jaakko kuldâlij Olavi VirtaTatu Pekkarisii pittáid äijihis gramofonist.[6] Ive 1944 nuorttâliih karttii oppeet evakkon, taan keerdi Oulu kuávlun.[5] Tastmaŋa suonnjeliih asâttuvvojii Čevetjäävri kuávlun, mut Gauriloff vaanhimeh iävá halijdâm asâttuđ toho. Tondiet Čevetjäävri táálu 1 paasij kuárusin. Ive 1956 Gauriloff vaanhimeh finnijn táálu Njollâjäävrist Njellim alda.[1]

1950-lovvoost Gauriloff perustui vala čyevtib muusikist, ko sun kuldâlij Olavi Virta já Veikko Tuomi skiäruid pääihist. "Máttájim lávluđ puoh taid lavluid 'Hopeinen kuu' já puoh", sun eeđâi maŋeláá. Gauriloff kuulâi, ete Olavi Virta lâi puátimin Avelân lávdástiđ, já te sun vuojij 40 km määđhi pyeráin konsert várás. Konsert maŋa Gauriloff meridij, ete sust-uv šadda lávloo já te sun lávluškuođij. Ive 1961 sun vuoitij Suáđigilist uárnejum časkoslavlui kišto,[7] moos sun uásálistij, tastko sun lâi hastâččâttâm tast skipárijdiskuin.[6][8] Kulmâ ive maŋeláá sun lâi kuálmádin časkoslavlui SM-kištoost.[7]

Karrieer

[mute | mute käldee]

Gauriloff miänástus časkoslavlui SM-kištoost merkkui Suosikki-lostâ, mii almostitij sust artikkâl. Artikkâlist sun kočodui "Njellim James Deanin"[8] já "maailm tavemus časkoslavlui lávlon".[9] Tast maŋa sust šoodâi jotelávt uáli jo piivnohm já sun uážuškuođij fanipoostâ Njellimân. "Tot lâi kaavhâd, jiem uážžum innig leđe ráávhust", sun muštâl tain aaigijn. Sun pivdui moonnâđ Helsigân já nuuvt sun moonâi-uv, mut sun ij lijkkum kaavpugelimân já varrij oppeet tavas.[1]

Tobbeen sunjin fallui máhđulâšvuotâ vyelgiđ lávdástemmáátkán Olavi Virtain.[6] Ive 1970 Gauriloff varrij Ruávinjaargân já vuáđudij tobbeen Kaamos-muusikjuávhu. Talle sun lávluškuođij nuorttâlâškielân.[1][5][7]

1970-lovo aalgâst Gauriloff lávdástij televisiost vuossâmuu keerdi. Sun meid vuolgij lávdástemmáátkán Nils-Aslak ValkeapääinÅsa Blindáin. Ive 1976 kuulmâs almostittii skiäru, mon nommâ lii De čábba niegut runiidit. Veikkâ maaŋgâs lijkkojii albumân, Helsingin Sanomat -aavis kritikkár ij lijkkum toos, tastko album muusik ij lamaš suu mielâst "olmâ" sämimuusik.

Ive 1981 Gauriloff paddij já almostitij maailm vuossâmuu sämikielâg reggaesingle, ko sun paddij "Tanja" nuorttâlâškielân. Single peesâi pivnohis syemmilâš TV-ohjelmân Levyraati, mast tot lâi nubben ohjelm jienâstmist.[7][10]

Iivij 1984–1989 Gauriloff tooimâi sämikulttuur läänitaidârin.[11][12] Sovjetlittoost sun ooinij Ilpo Saastamoisii, kii lâi tobbeen määđhist.[13] Ive 1991 Saastamoinen já Gauriloff eelijn Kuáládâhnjaargâst kuohtii. Tobbeen suoi nuuráin materiaalijd, main uási almostuvvii Gauriloff ive 1992 albumist Kuäʹckkem suäjai vuelʹnn.[14] Iivij 1994–1997 kyevtis reissijn eres soojijd Kuáládâhnjaargâst já paddijn Kuáládâhnjaargâ sämmilij muusik Tromsa ollâopâttuv Kola Sámi Musical Tradition -proojeekt várás.[13][14]

Iivij 1993–1999 Gauriloff lávdástij uáiviroolist kuulmâuásásâš Velho-oopperast[13], mii tollui Äkäslompolost. Sun lávdástij meid pirrâ Euroop, JapanistOvtâstum staatâin.

Suuhâ

[mute | mute käldee]

Kitarist Leo Gauriloff lâi Jaakko Gauriloff uccâviljâ.[15] Jaakko Gauriloff lii elleekovestivrejeijee Katja Gauriloff[16] já tuáijár já lávloo Heidi Gauriloff iänui.[17]

Palhâšumeh

[mute | mute käldee]

Skammâmáánust 2013 Suomâ Sämitigge keigij Jaakko Gauriloffân palhâšume, ko sun lâi porgâm artistin jo 50 ihheed.[2]

Diskografia

[mute | mute käldee]

Albumeh

[mute | mute käldee]

Nurâldâhskiäruh

[mute | mute käldee]

Gauriloffist láá pitáh meid čuávuváin skiäruin:

  • 1982 – Kissatanssi, pittáin Tanja[22]
  • 2000 – Taulu ja laulu 1, Kansantaiteilija Andreas Alarieston tuotantoon liittyvää musiikkia, pittáin Koltaa ajaa kolmella
  • 2001 – Sami Musihkka - Folklore - Sami Music, pitáiguin TanjaMõõččâs Nijʹdd
  • 2002 – Finlande, pitáiguin Kotkan le'uddLe'udd de Pakasaivo[23]
  • 2003 – Echos de Finlande: ivresse de la nature, vertige de ka toile, pitáiguin Kotkan le'uddLe'udd de Pakasaivo
  • 2006 – Music from Lapland, pitáiguin Äldd, Puhua saameaMiksi on näin?
  • 2007 – Keskisuomalaisten pelimannien jäljillä, pittáin Puun loitsu[24]
  • 2007 – Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys r.y. 50 vuotta, pittáin Tyttö pieni[25]

Singleh

[mute | mute käldee]
  • 1981 – Tanja / Laulu Kaisalle
  • 1985 – Pâi maainest säämas / Mooštaka

Live-skiäruh

[mute | mute käldee]
  • 2000 – Velho trilogia
  • 2002 – Velhon aika

Eres skiäruh

[mute | mute käldee]
  • 1980-lovvoost – Laulu Kaisalle

Pyevtitteijen

[mute | mute käldee]
  • 1979 – Sue'nn'jel lee'ud

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Kuittinen, Liisa: Oli fanipostia, keikkoja ja työparina oma idoli Olavi Virta – kolttasaamelainen Jaakko Gauriloff singahti 60-luvulla Suomen iskelmätaivaalle, mutta sitten kivitalot alkoivat ahdistaa Helsingin Sanomat. 7.9.2019. Čujottum 30.1.2023. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 Aikio, Kaisa já Suoninen, Inger-Elle: Jaakko Gauriloff bálkkašuvvui 50 jagi dáiddarbarggus Yle Säämi. 2.12.2019. Čujottum 17.4.2023. (tavesämikielân)
  3. Kolttalaulaja Jaakko Gauriloff sai saamelaiskäräjiltä palkinnon elämäntyöstään Lapin Kansa. 30.11.2013. Čujottum 9.9.2019. (suomâkielân)
  4. Kohonen, Johanna: ”Meidät juuriltamme revittiin”: suomalainen asutuskolonialismi Koltanmaalla 1920–1950-luvuilla, s. 23. , 2020. Tyeje nettiversio (PDF) (čujottum 17.4.2023). (suomâkielân)
  5. 5,0 5,1 5,2 Forss, Timo Kalevi: Maisa Kuikka-Uçar ja oikeudenmukaisuuden jano Rauhanpuolustajat. 21.2.2019. Čujottum 17.4.2023. (suomâkielân)
  6. 6,0 6,1 6,2 Lehtola, Jorma: ”Velhojen aika”, Laulujen Lappi: Tarinoita haavemaasta, s. 149. Jyväskylä: Kustannus-Puntsi, 2007. ISBN 978-952-5343-33-5. (suomâkielân)
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 Jaakko Gauriloff Populappi. Ruávinjaargâ kaavpugkirjerááju. Čujottum 17.4.2023. (suomâkielân)
  8. 8,0 8,1 Sievinen, Irja já Auer, Pentti: Maailman pohjoisin iskelmälaulaja Jaakko Kauriloff laulaa kuin Eino Grön. Suosikki, 1.12.1963, s. 9. Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Artikkâl nettiversio Čujottum 12.9.2019. (suomâkielân)
  9. Sievinen, Irja já Auer, Pentti: Maailman pohjoisin iskelmälaulaja Jaakko Kauriloff laulaa kuin Eino Grön Sievinen. Suosikki, 1.12.1963, s. 8. Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Artikkâl nettiversio Čujottum 12.9.2019. (suomâkielân)
  10. Zimmermann, Leo: Taantunut levyraati Lapin Kansa. 24.7.1981. Čujottum 15.10.2019. (suomâkielân)
  11. Anna Näkkäläjärvi-Länsman álggaha leanadáiddárin Yle Säämi. 31 May 2012-05-31. Čujottum 3.10.2019. (tavesämikielân)
  12. Näkkäläjärvi, Pirita: Aikio saamelaiskulttuurin läänintaiteilijaksi Yle Uutiset. 28.1.2016. Čujottum 3.10.2019. (suomâkielân)
  13. 13,0 13,1 13,2 Lehtola, Jorma: ”Velhojen aika”, Laulujen Lappi: Tarinoita haavemaasta, s. 241. Jyväskylä: Kustannus-Puntsi, 2007. ISBN 978-952-5343-33-5. (suomâkielân)
  14. 14,0 14,1 Saastamoinen, Ilpo: Laulu-puu-rumpu: saamelaismusiikin alkulähteillä, s. 557. Jyväskylä ollâopâttâh, 1998. Tyeje nettiversio (čujottum 3.10.2019). (suomâkielân)
  15. Hirvasvuopio-Laiti, AnnukkaGárddi luhtte lávddi ala – Poroaidalta esiintymislavalle Saamelaiset elementit tenonsaamelaisessa musiikissa kolmen sukupolven aikana. Tampere ollâopâttâh, 2008. Tyeje nettiversio (čujottum 3.10.2019). (suomâkielân)(tavesämikielân)
  16. Valkama, Heli: Musiikista. Jaakko Gauriloff. Õõutveäkka, 2019. Nuorttâlâškulttuursiäđus. (suomâkielân)
  17. Korpimäki, Mari: Vahvojen naisten jatkumo. Õõutveäkka, 2019. Nuorttâlâškulttuursiäđus. (suomâkielân)
  18. Diskografi Lassagammi. Čujottum 17.4.2023. (tárukielân)
  19. Jaakko Gauriloff Discogs.com. Čujottum 17.4.2023. (eŋgâlâskielân)
  20. 2008 SON VUÄINN Ilpo Saastamoinen. Čujottum 17.4.2023. (suomâkielân)
  21. Jaakko Gauriloff Radiofy.se. Čujottum 17.4.2023. (ruotâkielân)
  22. Kissatanssi Discogs. Čujottum 3.4.2023. (eŋgâlâskielân)
  23. Finlande Finna. Čujottum 3.10.2019. (suomâkielân)
  24. Puun loitsu Finna. Čujottum 30.1.2023. (suomâkielân)
  25. Tyttö pieni Finna. Čujottum 30.1.2023. (suomâkielân)
Jurgâlus
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâliih artikkâleh: en:Jaakko Gauriloff & fi:Jaakko Gauriloff