Fluori
| |||||
Almoliih ääših | |||||
Nommâ | Fluori | ||||
Tubdâldâh | F | ||||
Oornigloho | 9 | ||||
Luokka | epimeetaal | ||||
Laigos | p | ||||
Juávkku | 17 (halogeen) | ||||
Ráiđu | 2 | ||||
Saahâdvuotâ | 0,001696 · 103 kg/m3 | ||||
Ivne | tevkisfiskâd | ||||
Kavnâmihe, kävnee | 1886, Henri Moissan | ||||
Aatoomjiešvuođah | |||||
Aatoommassa (Ar) | 18,998 | ||||
Aatoomsuonjâr, mittedum (rekinistum) | 42 pm | ||||
Kovalentsuonjâr | 71 pm | ||||
Van der Waals suonjâr | 147 pm | ||||
Orbitaalrááhtus | 2s2 2p5 | ||||
Elektroneh elektronkoorâin | 2, 7 | ||||
Hapittemlovoh | -I | ||||
Kristalrááhtus | kuđâhâš | ||||
Fysikaallâš jiešvuođah | |||||
Orroomhäämi | kaasu | ||||
Suddâmčuogâstâh | 53,63 K (-219,52 °C) | ||||
Tuoldimčuogâstâh | 85,03 K (-188,12 °C) | ||||
Kuulmâsčuogâstâh | 53,48 K já 0,239 kPa | ||||
Kriittisâš čuogâstâh | 144,414 K já 5 172,4[1] kPa | ||||
Moolisaijaavuotâ | 11,202 · 10−3 m3/mol | ||||
Suddâmliegâsvuotâ | 0,26 kJ/mol | ||||
Lievlâlumliegâsvuotâ | 3,2698 kJ/mol | ||||
Eres jiešvuođah | |||||
Elektronegatiivlâšvuotâ | 3,98 (Pauling ciäkkádâh) | ||||
Jiešvuođâlâš liegâsvuotâkapasiteet | (F2) 0,824 kJ/kg·K | ||||
Liegâsvuođâsirdem | (300 K) 0,0279 W/(m·K) | ||||
CAS-nummeer | 7782-41-4 | ||||
Tiäđuh normaalliegâsvuođâst já -teddust |
Fluori lii algâaamnâs, mon kemiallâš merkkâ lii F (fluor) já oornigloho 9. Fluori lii halogeen já rijjân mirhâlâš, kuovgisfiskis kaasu, mast lii časkelis haajâ. Fluori lii reaktiivlumos algâaamnâs.
Jiešvuođah
[mute | mute käldee]Kemiallâš jiešvuođah
[mute | mute käldee]Fluori lii halogeen ađai tast láá čiččâm olgoelektronid já ohtâ elektron vááijuv okteetist ađai elektronij energiaminimist. Fluori ij lah reaktiivlâsvuođâs tiet luándust kuássin putesin, mut ain ovtâstuvâin hapittemlovvoost -I. Rijjân tot tiättoo fluorimolekyylin F2. Fluori elektronegatiivlâšvuotâ 3,98 lii puoh stuárráámus já tot puáhtá sopâvâš tiileest rähtiđ ovtâstuvâid joba jálukaasuiguin. Algâamnâsijn kloori, typpi já happi iä räähti ovtâstuvâid fluorijn.
Fysikaallâš jiešvuođah
[mute | mute käldee]Fluori lii visteliegâsvuođâst fiskis kaasu. Fluorist lii jiešvuođâlâš haajâ, mon puáhtá huámmášiđ uáli vyeligis nalliisvuođâst. Olmooš puáhtá huámmášiđ jo 20 nmol/l nalliisvuođâ. Fluori saahâdvuotâ lii 1,696 g/l ađai tot lii váhá sahâdub ko áimu. Ton tuoldimčuogâstâh lii -182 já suddâmčuogâstâh -220 °C.
Isotoopeh
[mute | mute käldee]Fluori áinoo stäđis isotoop lii 19F. Fluori radioisotoopijn 18F kiävttoo talhâstiettust merkkâamnâsin ovdâmerkkân PET-kuvviimist. PET-kuvvim merkkâamnâsin kiävttoo fluorideoksiglukoosin kočodum sukkâr, mast ohtâ glukoos OH-juávhu sajan lii puáttám 18F-isotoop. Sukkâr hiättun lii, ete tot riävdá sajan, mast energia kevttim lii stuárráámus, ađai purâsšodâlmâsân teikâ vuoiŋâšij aktiivlâš uásán. Sukkâr radioaktiivlâš 18F-uási pieđgân positronemissioin, mon puáhtá uáinistiđ.[2]
Tiettum
[mute | mute käldee]Fluori lii eennâmkoorâ 13. táválumos algâaamnâs. Suulân 0,06 % eennâmkoorâ massaast lii fluori. Merhâšitteemuuh fluorimineraaleh láá fluoriit (CaF2) já fluoriapatiit (Ca5(PO4)3F) sehe kryoliit, mii tiättoo enâmustáá Ruánááenâmist. Eres merhâšittee fluori tiettumkuávluh láá Kiina, Mongolia, Meksiko já Maadâ-Afrik.
Fluori valmâštuvvoo Moissan vuovvijn. Vyevist vetyfluorid já kaliumvetyfluorid siähus elektrolyysist šaddeh anodin fluori já katodin vety.
Kiävttu
[mute | mute käldee]Stuárráámus uási fluorist kiävttoo metallij jáálludmist. Fluoriit kiävttoo ryevdi jáálludmist já kryoliit alumiin vaalmâštmist elektrolyytin. Uuraan viehâvitmist tarbâšuvvoo fluorikaasu, ko tom kalga mutteđ uuraanheksafluoridin, vâi isotoopij sierrim ličij hiälpub. Fluorikaasu kiävttoo meid rakettij puáldimamnâsijn, ko tot pyereed amnâsij pyellim. Tot kiävttoo meid šleđgâtekniikâst kevttum riššâheksafluorid rähtimist.
Fluori lii kevttum fluoridin ovdâmerkkân päni njuottâsijn. Uási staatâin já olgoenâmij kaavpugijn lasetteh juhâmâščáácán fluori, ko tot pyereed paanij pyereestvaijeem. Natriumfluorid puáhtá kevttiđ tivremirkkân, mut tivremiirhâin ton nalliisvuotâ lii uáli ennuv stuárráb ko fluoritabletijn.
Fluoriovtâstuvah kiävttojeh ennuv polymeerijn. Tobdosumos fluoripolymeer lii teflon ađai polytetrafluorieeteen (PTFE), mii kiävttoo ovdâmerkkân komovuotâtekniikâst já passeempáánuin. Teflon piso sojelin uáli vyeligis liegâsvuođâst. Toos ij tarvan masa mihheen, já tondiet tot lii pyeri materiaal passeempánnoid. Fluoričiđđâvetyid puáhtá kevttiđ meid laagerijn, ko tain láá nuuvt uccâ kacokiärdoo. Fluorâ lii kevttum meid CFC-ovstâstuvâin, moh láá kevttum koolmâs- já áimustittemmašinijn. CFC-ovtâstuvah láá háituliih occoonkiärdán já toi kiävttu lii räijejum.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ coolprop.sourceforge.net - Fluorine Čujottum 18.6.2021 (eŋgâlâskielân)
- ↑ Tiedeblogi - Alzheimerin taudin rusentavat muutokset saadaan näkyviin antiaineen avulla Čujottum 21.6.2021 (suomâkielân)