Espanjatavdâ

Wikipedia:st
Jump to navigation Jump to search
Suáldáttij pyecceiviäsu Kansasist espanjataavdâ ääigi.

Espanjatavdâ lâi ivij 1918–1919 maailmvijđosávt joođoost lamaš pandemia, mon tovâttij influenssa A vyelitijppâ H1N1. Maŋeláá lii čielgâm, et taat lii lamaš loddeinfluenssa. Pandemia piištij suullân pelnub ive. Espanjataavdâ tavdâkovveen lijjii kuorsâttâh, kumeštâs já pohčâseh. Monnjâtavdân maaŋgâs finnij kepiskumeštâs. Ubâ maailmist espanjatavdâ kuudij 30 - 50 miljovn olmožid. Suomâst espanjataavdân jammii suullân 25 000 olmožid. Majemui aigij lii čielgâm, et taavdâst talle selvânâm ulmuuh kyeddih ain vorâstis taan influenssavirus vyestiamnâstijd. Espanjatavdâ kuudij eromâšávt tiervâs, nuorâ ulmuid. Nuorah sattii jäämmiđ influenssavirus keežild puáttám kepiskumeštâsân muádi peeivist.

Suomâst, tego eres-uv enâmijn, espanjatavdâ ovdánij epidemiapároigijn motomij mánuppojij kooskâi. Puoh viärráámus pááru juuđij čohčuv 1918, kuás influenssa levânij masaba puoh asâttum kuávloid eennâmpáálu alne. Espanjatavdâ poođij meiddei Laapi kuávlun. Ovdâmerkkân Kittâlist toos jammii 40 olmožid. Ton tove Anarist tavdâ ij ennuskin vaiguttâm ige levânâm vijđáht.

Espanjatavdâ poođij Aanaar kuávlun juovlâmáánust 1919. Aanaar já Ucjuuvâ tuáhtár Yrjö Jukola diagnosistij vuossâmuid influensan puáccám ulmuid uđđâivemáánu 10. peeivi 1920 Kaamâsist. Pyecceeh lijjii finnim taavdâ kävppimäđhistis Njiävdámist Taažâst. Tavdâ levânij jotelávt ubâ Kaamâs siijdân já tobbeen ain eres-uv sijdáid.[1]

Aanaar kieldâ tiervâsvuottipšoost onnii talle huolâ kuávlutuáhtár Jukola já pyecceitipšoo Ylioja, kiäst lijjii kyehti išetipšoo. Kieldâst lâi čiččâmsajasâš pyecceiviäsuapteek. Pyecceitipšoo já suu išekyevtis puáccájii forgâ jiejah-uv. Kolleroggee Otto Schneider poođij iššeen, lieggij viistijd, mälistij já tálhudij pyecceid. Tuáhtár Jukola vuolgâttij etiviestâid tálhudemhaldâttâhân: "Espanjatavdâ levânânâm ubâ Laapi kuávlun já pyecceeh láá ennuv, koddá ennuv ulmuid, vuolgâttiđ jottee tipšoid munjin iššeen."

Pegâlmâs sämmilâš lâi Lusme Piättár, kote ij luáštám oovtâgin jottee tálusis, já nuuvt Lusmenjargâ šeštui influensast - masaba áinoo táállun ubâ kieldâst. Influensan iä lamaš šiev talkkâseh, mut aalmug luotij kuulmâ koonstân: viijnán, piikân já sáávnán.

Kuovâmáánu vuossâmuš okko lâi Anarist viärráámus. Talle jammii suullân 80 aanaarlâžžâd. Rummâšeh lijjii nuuvt ennuv, et uási koolgâi hävdidiđ juávkkuhavdijd. Kyevti mánuppaje ääigi taavdân jammii ohtsis 190 olmožid, adai masaba lovvááduási kieldâ ässein.

Espanjataavdâ maŋa suullân 120 pärnid paccii uárbisin. Párnáitipšo várás cegâttui párnáipäikki Rivdulân, kost párnááh pajasšoddii suomâkielâlii pirrâsist. Taan nubástus keežild sämikielâ lappuuškuođij.

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

Taat sijđo teikkâ taan siijđo uási lii jurgâlum suomâkielâlâš Wikipediast.