Vieresšlaajâ

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vieresšlaajâ lii iäláánšlaajâ, mii ij tiettuu monnii kuávlust algâalgâlâžžân, pic ulmuuh láá sirdám tom toho tátulávt teikâ vahâgist.

Šaddotiettust ulmui fáárust levânâm šlaajah láá juohhum puáttimääigi mieldi tovlepuáđuláiduđđâpuáđuláid. Tovlepuáđuliih ađai arkeofyteh láá sirdâšum uđđâ kuávlun nuuvt tovláá ääigist, ete sirdâšuumist iä lah čaallum tiäđuh. Tuuriistšlaajâ lii sirdâšum turistij fáárust uđđâ kuávlun.

Sääni puáđulâššlaajâ lii tooleeb kevttum siämmáá merhâšuumeest ko sääni vieresšlaajâ. Tääl Suomâ pirâskuávdáš lii meridâm, ete vieresšlaajâ meerhâš ulmui sirdem šlaajâ já puáđulâššlaajâ vuod lii levânâm tááláá kuávlun kieskâd jo-uv jiešmeidlist teikkâ ulmui vaikuttâs tiet.

Háitulâš vieresšlaajah[Mute | Mute käldee]

Puoh vieresšlaajah iä lah háituliih. Vieresšlaajâ lii háitulâš, jis tot vaaigut negatiivlávt algâalgâlâš ekosysteemân teikkâ ulmuu ekonomian. Vieresšlaajah pyehtih kištottâllâđ teikkâ ruossâlistuđ algâalgâlâš šlajâigijn, pivdeđ taid teikkâ levâttiđ taavdâid já parasiitijd. Maŋgii vieresšlaajâin váiluh luándulâš vajeh, salâsteijeeh já parasiiteh. Motomin oles eellimpirrâs rááhtus já raavâdkuáluseh pyehtih muttuđ vieresšlaajâ tiet, já algâalgâlâš šlaajâi eellimpiirâs sáttá meid uccođ. Ovdâmerkkân väldimeerâi suolluid puáttám rotáhkisáh láá tovâttâm ennuv algâalgâlâš šlaajâi suhâjäämmim. Vieresšlaajah láá stuorrâ čuolmâ pirrâs uáinust.

Vieresšlaajâi vaikuttâs[Mute | Mute käldee]

Lii iävtuttum, ete vieresšlaajah láá tovâttâm 40 % šlaajâi suhâjämimijn. Vieresšlaajah láá stuorrâ uhke luándu maaŋgâhámásâšvuotân já eromâšávt sierâlum kuávlui endeemlâš šlaajáid. Vieresšlaajâi tovâttâm kuástádâsah láá 1,4 miljard dollarid, mii lii suulân 5 % maailm ekonomiast.[1] Pyereest tubdum ovdâmerkkâ háitulâš vieresšlaajâst lii niilivuásku, mii lii tovâttâm 200 kyelišlaajâ suhâjäämmim jaavrijn, moid tot lii ištâdum.

Vieresšlaajah Suomâst[Mute | Mute käldee]

Aasiast vuálgus leijee rottá lii levânâm ubâ maailmân, já tast lii šoddâm kosmopoolitlâš háittuellee.
Mučisluupiin váldá šoddâmsoojijd meddâl endeemlâš šlaajâin.

Suomâst eelih suulân 600–1 000 vieresšlaaijâd, moh pottii jo ovdil koskâääigi. Šlaajâin 160 láá háituliih. Ive 2012 Suomâ pirâshaldâttâhstaatârääđi tuhhiittii aalmuglâš vieresšlajâvuávám. Vuávám ulmen lii estâdiđ háitulâš vieresšlaajâi tovâttâm hááituid já riiskâid luándun, luánduriggoduvâi kilelis ávhástâlmân, iäláttâssáid sehe ohtsâškode já ulmui pyereestvajemân.

Ovdâmeerhah Suomâst tiättojeijee vieresšlaajâin[Mute | Mute käldee]

Elleeh[Mute | Mute käldee]

Šadoh[Mute | Mute käldee]

Kuobbâreh já tiäbuh[Mute | Mute käldee]

Kirjálâšvuotâ[Mute | Mute käldee]

  • Happonen et al: Bios 1: Eliömaailma. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-26405-9.
  • Happonen, Holopainen, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 3: Ympäristöekologia. WSOY, 2004. ISBN 951-0-27631-6.

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

  1. Invasive species in the United States - www.maine.gov Čujottum 19.6.2021 (eŋgâlâskielân)
Icono de traducción.svgTaat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Vieraslaji».