Kani

Wikipedia:st
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kani
Oryctolagus cuniculus
(Linnaeus, 1758)
Oryctolagus cuniculus Tasmania.jpg
Tile EN (tuođâlávt uhkevuálásâš)
Status iucn3.1 EN smn.svg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Mammalia
Lahko Njuámmilelleeh Lagomorpha
Čerdâ Njuámmileh Leporidae
Suuhâ Kanih Oryctolagus
Šlaajâ cuniculus

Kani teikâ vildâkani (Oryctolagus cuniculus) lii njuámmilellei laahkon kullee njomâtteijee. Tot lii suuvâs (Oryctolagus) áinoo šlaajâ. Kani lii ištâdum vieresšlaaijân maŋgáid kuávloid já tot lii onnum ohtân maailm čyeđe háitulumos vieresšlaajâst.

Olgohäämi[Mute | Mute käldee]

Kani lii suulân 35–50 cm kukkosâš já ton seibi lii 4–8 cm. Tot tiäddá 1,3–2,2 kg. Kani lii ucceeb ko njuámmil, já tast láá uánihis peeljih. Tevkis kanih láá táválumoseh, mutâ luándust tiättojeh meid epitáváliih iivneh. Kanih, main lii epitáválâš ivne, láá vildáskâm lojes kanih teikkâ toi maajeeldpuátteeh. Kanijd lojodii jo tovle, om. toovláin roomalijn já foinikialijn lijjii kanih. Kanišoddâdem lâi almolâš luostarijn, já maaŋgah kaninäälih láá puáttám luostarijn.

Lavdâm Euroopâst[Mute | Mute käldee]

Kani lâi tovle levânâm pirrâ Euroop, tego pleistoseenpaje fossilkavnumeh tuođâšteh. Jieŋâpaje raijij elleid EspanjanAfrik taveviestârossijd, já toh leevvânškuottii uđđâsist esken ulmui vaikuttâs áánsust. Nääli lii uccánâm čuuvtij Iberia njargâenâmist virustaavdâi, eellimpirrâs hevâttem já miäcástem tiet. Portugalist tot lii čalmeestoonnum šlaajâ já Espanjast hiäjulum šlaajâ.

Kani lavdâm: luándulâš eellimpiirâs lii ruopsâdin já ištâdemkuávluh violetin.

Kani kuulâi Britijsuollui elleevaaljan aainâs-uv oovtâ jieŋâpoojij koskâsii paje ääigi, mutâ šlaajâ lappui ko nannaamjieŋâ peeitij eennâm. Britijsuolluid kani levânij uđđâsist Ranskaast 1100-1200-lovoin. Eŋlandist láá huámášâm, ete vildâkanijn lii ennuv ävkki ekosysteemáid. Ko kuáttumenâmijn iä kuáđut kuusâid teikkâ eres elleid, te kanist lii puáttám čoovdâšlaajâ. Maaŋgah niijtoi čielgitävtittemes elleeh tarbâšeh kanijd elimân. Meid Ruotâst láá huámášâm siämmáá ääši.

Suomâst lii lojes kanij vildáskâm nääli, mii tiättoo om. uáivikaavpugkuávlust sehe Tuurkust. Helsig kaninääli lii puáttám jo ive 1985.

Kani Iberia njargâeennâm čoovdâšlaaijân[Mute | Mute käldee]

Kani merhâšume Maadâ-Euroop luándun lii styeres. Kanij kuáttum já kuáivum lasetteh eellimpirrâs maaŋgânálásâšvuođâ. Ucemustáá 72 šaddošlaajâ siemâneh lävdih kanij kähirij fáárust. Cuábuielleeh, kašmârdeijeeh sehe uási luudijn kevttih kanij vuáguid syeji- já liäpusaijeen.

Kani lii luándulâš eellimpirrâsistis čoovdâšlaajâ.

Käldeeh[Mute | Mute käldee]

Icono de traducción.svgTaat artikkâl lii jurgâlus
Taat artikkâl lii puohrâkkân teikkâ uásild jurgâlum suomâkielâ Wikipedia artikkâlist «Kaniini».