Njuškii siskáldâsân

Ränisrávdu

Wikipedia:st
Ränisrávdu
Salvelinus namaycush
(Walbaum, 1792)
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Pajeluokka Tähtikyeleh Osteichthyes
Luokka Actinopterygii
Vyeliluokka Neopterygii
Lahko Luosâkyeleh Salmoniformes
Hiäimu Luosah Salmonidae
Vyelihiäimu Eidusiih luosah Salmoninae
Suuhâ Salvelinus
Šlaajâ namaycush

Ränisrávdu (Salvelinus Namaycush) lii taveameriklâš rávdusuuvâ luosâkyelišlaajâ.

Nääli já olgohäämi

[mute | mute käldee]

Rávdui jálus suuhân kullojeijee ränisrávdu lii šeris, kolmâ časij piätukyeli. Tot ij kulluu Suomâ puigâ kyelišlaajáid ijge to lassaan tääbbin luándulávt. Vissásumosávt tom kuáhtáá Aanaarjäävrist.[1]

Ränisráávdu almosivne mulsâšud aldasáid siilbâiivnest ruánáá- tâi ruškisránásân. Mestâba ubâ roppâ lii tievâ stuorrâsiähá, fiskájeijee tiälhuin. Tiälhuh, siämmáá ko čuávjipeeli, iä lah ruopsâdeh, tegu ráávdust.[1]

Siirdolâžžân Suomâst

[mute | mute käldee]

Ränisrávdu lii vuálgus Tave-Amerika taveoosijn. Šlaajâ pyevtittui Suomân ive 1955, ko konsul Alex Kyyhkynen vuolgâttij teehi meeinijd. Čiivgah ištâduvvojii 1950- já 1960-lovvoost miätá Suomâ, meid TavemeerâpootânSuomâluohtân, mut puátuseh eereeb Pallasjäävri iä lamaš lopedeijeeh. Tááláá ääigist šlaajâ ištâduvvoo mestâba iänááš Aanaarjáávrán.[1]

Hortterávdu lii noomâs viärdásâš

[mute | mute käldee]

Aanaarjäävri kyelipivdei ränisráávdun adelâm nommâ hortterávdu kovvee šlaajâ ravâdâskevttim. Tot lii snielâhis piätu, mii sirdoo iäláánplaŋktonist já ponneellein kuolij porren juo 20 cm kukkosâžžân. Hortterávdu ij purrâmâšâs peeleest rantustâl: muádi kiilu kyele čuávjist pyehtih kavnuđ veikkâba kyehti 30-senttisii kuávžur tâi tuusinpeeli kuárttil kukkosiih njávvááh. Kanadast li huámášum, et ränisrávdu porá joba uccânjižálijd-uv.[1]

Kieŋâlis čaasijn stuorrâ kyeleh

[mute | mute käldee]

Ränisrávdu mákkoo stuorrâ, kolmâ já šelgisčááság jaavrijn. Tot iälust iänááš kieŋâlâsâst. Kieŋâlâsorrâ (suom. syvätakila), tâi ucemustáá kieŋâlittee (suomâkielân syvääjä) láá uštei velttidmettumeh. Aanaarjäävrist láá škajâmittárááicuh 50–60 meetter kieŋŋâlvuođâst vuojâdeijee tuotâ stuorrâ kuolijn, moh viehâ vissásávt láá ränisráávduh.[1]

Ränisráávdu šoddâm lii hiđes, mut vises. Merkkiimij mield 25–30 senttisâžžân ištâdum kyeli uulât meetterpele kukkosâžžân 4–5 jävri-ive maŋa. Táválumos salâsstuárudâh Aanaarjäävrist lii 0,7–2 kiilu, mut paijeel 7 kiilu kyeleh-uv láá kuddum. Mon stuárráh ležehkin toh kieŋâlâsâi syelimâs piäđuh. Kanada Athbascajäävrist kuddui 1960-lovvoost 46,5 kilusâš ränisrávdu.[1]

Nyevt kiilust pajaskulij ränisráávdu cuoppâ lii tevkis ruopsâd já uáli njäälgis. Kannat iskâstiđ nomâlâssân lahciis kyelimäälist tâi suovâstum häämist.[1]

Fáádást eres soojijn

[mute | mute käldee]

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 Morottaja, Matti: Muikku. Anarâš-kalender 2002, 2002. Anarâškielâ servi ry.