Tehálumoš almoliih lokih
Olgoldâshäämi
Taat lii ovtâstittum lokij čáittu. Puávtáh raijiđ listo valjiimáin lokitiijpâ, kevttee teikâ siijđo, moos nubástittem kuáská. Majemuuh láá heerkih puustavstuárudâhân.
- 22. kuovâmáánu 2023 tme 10.58 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Livkkáreh (Uđđâ sijđo: '''Livkkáreh''' lii varbusluudij suuhâ. Suomâst kávnojeh nelji livkkáršlaajâ, main kyehti láá meiddei Aanaar kuávlu šlaajah: ränislivkkár (harmaasieppo) já kiirjâgloddááš (kirjosieppo). Taah loddááh lává kuohtuuh viehâ táváliih pessimlodeh Aanaar pirrâsijn. ==Nomâttâsâh== Livkkárij almosnommâ lii valdum lovnân pajekiel noomâst livkkár.Táválâšvuođâst huolâhánnáá tai nommâ lii kuittâg šoddâm ton anarâškielân, já taan šlaaj...)
- 20. kuovâmáánu 2023 tme 18.50 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Vuávlááh (Uđđâ sijđo: '''Vuávlááh''' (''Emberiza'', suom. ''sirkut'') lii vuávlái hiäimun (Emberizidae, suom. sirkut) kulloo varbusloddesuuhâ.)
- 17. kuovâmáánu 2023 tme 16.03 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Kottariih (Uđđâ sijđo: '''Kottariih''' láá Suomâst kyehti šlaajâ, já kuohtuuh lává tiettum meiddei Aanaar pirrâsijn.: ''kottarâš'' (''Sturnus vulgaris'', suomâkielân kottarainen) já ''ruopsiskottarâš'' (''Pastor roseus'', suom. punakottarainen). ==Nomâttâs== Kuohtuuh kottarii šlaajâ noomah lává anarâškielâst aaibâs uđđâseh.)
- 16. kuovâmáánu 2023 tme 19.36 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Kuoškkärigááh (Uđđâ sijđo: Kuoškkäriggáš lii tiptám siämmáá noomâs jo nuuvt kuhháá ko anarâš loddenomâttâsâid puáhtá tutkâđ. Tot lii lamaš anarâššáid luhopyehtee lodde.)
- 16. kuovâmáánu 2023 tme 15.17 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Signjereh (Uđđâ sijđo: '''Signjereh''' (''Laniidae'', suomâkielân lepinkäiset) on varbuloddei hiäimu. Suomâst láá ohtsis čiččâm signjeršlaajâd, main kyehti láá Aaanaar kuávlu šlaajah: ''uccâsignjer'' (suom. pikkulepikäinen) já ''signjer'' (suom. isolepinkâäinen).)
- 15. kuovâmáánu 2023 tme 00.09 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Roto-oppuu (Uđđâ sijđo: '''Roto-oppuu''' (''Strix aluco'', suomâkielân ''lehtopöllö'') lii ucceeb ko vuorâččâs, mut veigin kiirjdâštijn tot niävttá kubđâ suájáidis keežild stuárráábin, ko ubâ liigin. Roto-oppuu lii ijjâ- ja veigilodde, mii peiviv táválávt nokká kuosâuávsi alne. ==Olgohäämi== Roto-oppuu kukkodâh lii 37-45 senttid já suájákejij koskâ 95-105 senttid. Ores tiäddá 350-550 rammid já niŋálâs 500-700 rammid. Roto-oppuu čolmij kooskâst lii čap...)
- 14. kuovâmáánu 2023 tme 00.51 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Stuorrâoppuu (Uđđâ sijđo: '''Stuorrâoppuu''' (''Bubo bubo'', suomâkielân ''huuhkaja''))
- 13. kuovâmáánu 2023 tme 23.52 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Kiärtuh (Uđđâ sijđo: Kiärtuh (Sylvidae) lii loddehiäimu. Suomâst tobdos kiäarttušlaajah láá ohtsis 410, main Aanaar kuávlust kávnojeh 14 šlaajâd. Aanaar kuávlu šlaajah láá: Ruáhukiärttusâš (suom. ruokokerttunen) Lanjâskiärttusâš (suom. viittakerttunen) Kolleradde (suom. kultarinta) Herttâkiärttu (suom. hernekerttu) Miestâkiärttu (suom.pensaskerttu) Rotokiäarttu (suom. lehtokerttu) Čapisuáivikiärttu (suom. mustapääkerttu) Nuorttâpuájuiloddááš (suom. idänu...)
- 10. kuovâmáánu 2023 tme 15.55 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Pešnirihhááh (Uđđâ sijđo: '''Pešnirihhááh''' ''(Motacillidae)'' lii loddehiäimu. =Nomâttâsah== Pešnirihhááš-noomân kávnojeh sierâ käldein ennuv siämmáásullâsâš páihálâš variaantih:)
- 10. kuovâmáánu 2023 tme 13.40 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Cissááh (Uđđâ sijđo: '''Cissááh''' ''(Paridae)'' lii loddehiäimu. Aanaar kuávlust láá tiettum kuttâ cissááššlaajâ: ''vyevdicissááš'' (suom. hömötiainen), Cissááš-nommâ lii tiäđust-uv iännááá kevttum almosnommân já šlaajânommân ''Parus- suuvâ'' luudijn. Toos lasseen cissááš lii lamaš Säämi maailmist anolâš nomâttâs puoh midáttes uccloddáid, moh iä tađe pyereeb noomâ lah tarbâšâmgin. Tovlááh anarâšah láá kale tarbâšâm-uv mottoomlágán...)
- 10. kuovâmáánu 2023 tme 10.42 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Piäipánjeh (Uđđâ sijđo: '''Piälpánjeh''' (''Fringillidae'') láá ohtsis 17 piäippáinšlaaijâd, main 15 kávnojeh Aanaar pirrâsijn. Säämi šlaajah láá ''piäppáin'' (peippo), vyevdiloddááš (järripeippo), ruánáápiäippáin (viherpeippo), kollepiäippáin (tikli), ruánáávarbusâš (vihervarpunen), ryeivil (hemppo), väriryeivil (vuorihemppo), sávjáduvvâš (urpiainen), tuodârsávjáduvvâš (tundraurpiainen), kiirjâgsuájápaaaccâhloddááš (kirjosiipikäpylintu), paaccâhl...)
- 9. kuovâmáánu 2023 tme 13.36 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Čuárvioppuu (Uđđâ sijđo: '''Čuárvioppuu''' (''Asio otus'') lii oppuušlaajâ. Čuárvioppuu ciägu "čuárvih" ađai kyehti pužžâtieppi uáivi alne láá eromâš tobdomerkkâ. Iännááš čuárvih láá kuittâg njuáigud maŋaskulij já ko miinii heemâd tom, te talle čuárvih ceggâneh já talle tom iärut pyereest siämmááhámâsiist jeggiluátkust ađai jeggioppust.)
- 9. kuovâmáánu 2023 tme 11.21 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Rástágááh (Uđđâ sijđo: '''Rástágááh''' ''(Turdidae)''láá loddehiäimu. Suomâst kávnojeh 29 rástágâššlaaijâd, main 13 šlaaaijâd láá tobdoseh Aanaar kuávlust. Toh láá: - kuávsuiolodde (suom. punarinta) - kielâviälgu (suom. sinirinta) - čuovjispoođâs (suom. sinipyrstö) - leibiloddááš (suom. leppälintu) - miestârástágâš (suom. pensastasku) - keđgirástágâš (suom. kivitasku) - kiärdurástágâš (suom. sepelrastas) - čapisrástágâš (suom. mustarastas) -...)
- 7. kuovâmáánu 2023 tme 14.04 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Vuorâččâsah (Uđđâ sijđo: Vuorâččâšah láá ain lamaš uáinojeijee haškâlodeh, mii cielgee toi noomâi čielgâsvuođâ. Suomâst tiättojeh oovce vuorâččâsšlaaijâd, main käävci kávnojeh Säämist. Säämi vuorâččâslodeh láá ruošâkáránás (närhi), kuávksá (kuukkeli), lädikuávksá (harakka), pähkinähakki (pähkinähakki), näkki (naakka), čapisvuorâččâs (mustavaris), vuorâččâs (varis) ja káránás (korppi). Vuorâččâsluudijn puáris nommâ lii lamaš kuá...)
- 9. juovlâmáánu 2022 tme 13.26 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Ränisrávdu (Uđđâ sijđo: ==Ränisrávdu== ===Nääli já olgohäämi=== Rávdui jálus suuhân kullojeijee ränisrávdu lii šeris, kolmâ časij piätukyeli. Tot ij kulluu Suomâ puigâ kyelišlaajáid ijge to lasaan tääbbin luándulávt. Vissásumosávt tom kuáhtáá Aanaarjäävrist. Ränisráávduiivnest almosivne mulsâšud aldasáid siilbâiivnest ruánáá- tâi ruškisránásân.)
- 9. juovlâmáánu 2022 tme 10.44 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Muikku (Uđđâ sijđo: ==Muikku== Muikku, nube noom li alda hyelkki šaapšân (Coregonus - suuhâ) Euroopast toti tiättoo Nurottâmeerâ pirrâduvâin, Ruošâst já Eŋlaandist. Suomâst tot lii aldasáid jyehi saajeest eereeb tavemuu Säämi. Muikku ij kulluuu AAnaarjäävri algâalgâlijd kyelinaalijd. Aaanaarjáávrán muikku levânij 1960-1970-lovvoost uálgičassijd, ereslasseen Vyelijáávrán toohum ištâdâsâi pehti. Muikku lii uáivádâhkueli, mii mákkoo pyeremusâht stuorrâ ja...)
- 30. skammâmáánu 2022 tme 11.06 Zuzska savâstâllâm nubástusah raahtij siijđo Václav Havel (Uđđâ sijđo: '''Václav Havel''' lâi almugijkoskâsâš kulluuhâš tšekkilâš čaaitâlmčällee já polittijkár, kii lâi Tšekoslovakkia sehe maŋeláá Tšeeki president iivij 1989 - 2003. Sun šoddâi roovvâdmáánu 5. peeivi 1936 Prahast já jaamij juovlâmáánu 18. peeivi 2011 suu kesitáálust Vlčice-Hrádečekist. Nuuvt kočotum saametvääldikomettem ääigi (mii šoddâi skammâmáánust 1989 Prahast) Václav Havel lâi nubástuslihâstâs njunoš fiiguur)
- 30. skammâmáánu 2022 tme 10.14 Kevtteetubdâldâh Zuzska savâstâllâm nubástusah rahtui