Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio
Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio (nuorttâlâškielân Saaʹmi tuõđâšvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio, orjâlâškielân Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna já suomâkielân Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio) lii tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio Suomâst. Tot kieđâvuš historjá tábáhtusâid já tárkkoo taid puástuvuođâid já rikosijd, maid eidu Suomâ staatâ lii historjást porgâm sämmiláid. Pargo ulmen lii oppâđ tain,[1] estiđ siämmáálágánijd tábáhtusâid puátteevuođâst já pyerediđ puátteevuođâ. Ulmen lii meiddei, ete tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees puáđusin Suomâ staatâ váldá ovdâsvástádâs já nanosmit sämmilij vuoigâdvuođâi olášume Suomâst oovtâst Sämitiggijn, Nuorttâlij sijdâčuákkimáin já eres säämi tuáimeiguin.[2]
Savâstâlmijn ulmuuh muštâlii ovdâmerkkân suddâdempolitiikist, lädijduttempolitiikist, asâttâh-aaigijn já kielâmoonnâtmist. Kollektivliih traumah já toi čuávumušâi selvâttem láá stuorrâ uási komissio pargoost.
Historjá
[mute | mute käldee]Suomâ sämmiliih láá jo kuhháá iävtuttâm komissio vuáđudem, eromâšávt ton maŋa ko sij láá uásálistám tagarijd prosesáid eres staatâin. Sämitige haldâttâs já tallaš uáiviminister Juha Sipilä soováin tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio aalgâtmist ive 2017.[3]
Suomâst haldâttâs poorgâi komissio vuáđudem oovdân ive 2019. Suomâ staatâ haldâttâs asâttij sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio proosees ive 2019 loopâ peln. Čuávuvâžžân proosees ovdánij Sämitiigán já nuorttâlij sijdâčuákkimân, main sämmilij ovdâsteijeeh lijjii meridum.[4] Staatâ budjetist 2019 lii väridum 1,5 milj. euro meriruttâ sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees oovdedmân sehe komissio vuáđđudmân já paargon.[2]
Tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio jesâneh láá ulmuuh, kiäid lii vijđes luáttámuš sehe sämmilii já syemmilii siärváduvâst. Jesâneh láá jiešmerideijeeh ege oovdâst ton uásipele, mii lii sii iävtuttâm teikâ valjim. Komissiost kalgeh leđe jesâneh, kiäin lii eromâš máttu sämmilij eellimtiilijn, kielâst já kulttuurist. Komissio noomâtmist väldih täsipiälásávt huámášumán jieškote-uv säämi kielâjuávhuid. Komissio noomâtmist viggeh väldiđ huámášumán suhâpelij täsipiälásii ovdâstem.[2]
Sämitigge čuákkim já nuorttâlij sijdâčuákkim väljejii Miina Seurujärvi, Heikki J. Hyvärinen já Irja Jefremoff komissaarin.[5] Sämitigge meiddei tuhhiittij staatâ iävtuttâsâid komissaarin: Hannele Pokka já Kari Mäkinen. Ohtsis komissaareh láá vittâ. Ive 2020 komissio pargo keežild sierâ psykologlii torjuu čuávvumjuávkku lâi meiddei meridum. Psykososiaallâš toorjâ lii proosees olášume tehálâš uási. Vuoiŋâlii já psyykkisii torjuu kalga faallâđ sämikieláid já kulttuurtuáváá vaattâm vuovvijn.[2] Kiđđuv 2022 vuáđudui Uvjâ,[6] mii tooimâi ubâ komissio pargo ääigi[7] já vala tast maŋa-uv ko komissio pargo lâi jo nuuhâm.[8]
Vyesimáánust 2022, Seurujärvi iäránij komissiost,[9] já maŋeláá siämmáá máánust meid Hyvärinen sehe uáivičällee Anni-Kristiina Juuso iäránáin toimâstis.[10] Čohčâmáánust 2022 Sämitigge valjii kyehti uđđâ komissaar Seurujärvi ja Hyvärinen sajan: Anni-Siiri Länsman já Heikki Paltto.[11]
Komissio puáhtá sundediđ tooimâs já ornijduđ ton pyeremussân uáinim vuovvijn já vuáđudiđ ovdâmerkkân pargojuávhuid tâi juáhusijd jieijâs toimânkoččom já toos adelum mittomeerij olášuttem várás. Komissio väljee olssis uáivičällee já eres máhđulijd čäällimkode jesânijd.[2]
Sovâdâttâmproosees amnâstâh vyerkkejuvvoo Suomâ Aalmuglâšarkkâduv Sämiarkkâdâhân.[2]
Komissio pargo koolgâi leđe vaalmâš ive 2022, mutâ Sämitigge iävtuttij laseääigi koronapandemia já eres aašij keežild. Loppâloopâst komissio luovâttij loppâraportis juovlâmáánu 4. peeivi 2025 staatârááđán, Sämitiigán já nuorttâlij sijdâčuákkimân, já pargo jotkui ive 2025 loopâ räi.[12]
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ Saamelaisasioiden sovintorosessi - vnk.fi Čujottum 17.5.2021 (suomâkielân)
- 1 2 3 4 5 6 Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio asâttem Čujottum 25.8.2021
- ↑ Saamelaisten ja valtion välistä historiaa selvittelevän totuuskomission perustaminen etenee Yle Uutiset. 22.6.2017. Čujottum 12.6.2026. (suomâkielân)
- ↑ Saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettaminen etenee - vnk.fi Čujottum 17.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ Saamelaiset valitsivat jäsenensä totuus- ja sovintokomissioon: jäseniksi esitetään Heikki J. Hyväristä, Miina Seurujärveä sekä Irja Jefremoffia - yle.fi Čujottum 17.5.2021 (suomâkielân)
- ↑ Uvjâ fáálá mielâtiervâsvuotâpalvâlusâid sämikielân | Anarâš aavis anarasaavis.fi. 14.12.2023. Čujottum 12.6.2026. (suomâkielân)
- ↑ Saamelaisten Totuus-ja sovintokomissio: Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio juátká pargos Sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio. 15.1.2024. Čujottum 12.6.2026.
- ↑ Uvjâ finniimin jotkâruttâdem – tooimâ pisovâš ruttâdem kalga ain vyerdiđ Sápmi. 12.2.2026. Čujottum 12.6.2026.
- ↑ Komissaari Miina Seurujärvi eroaa saamelaisten totuus- ja sovintokomissiosta: "Komissio tulisi keskeyttää nyt" Yle Uutiset. 9.5.2022. Čujottum 12.6.2026. (suomâkielân)
- ↑ Totuus- ja sovintokomissio hajoaa: valtioneuvosto myönsi eron kahdelle komissaarille – myös pääsihteeri Anni-Kristiina Juuso eroaa virastaan Yle Uutiset. 25.5.2022. Čujottum 12.6.2026. (suomâkielân)
- ↑ Totuus- ja sovintokomission työ jatkuu: Saamelaiskäräjät valitsi viimein kaksi uutta komissaaria eronneiden tilalle Yle Uutiset. 30.9.2022. Čujottum 12.6.2026. (suomâkielân)
- ↑ Sadat saamelaiset kertoivat kokemuksiaan totuus- ja sovintokomissiolle – nyt historiallinen raportti on valmis Yle Uutiset. 4.12.2025. Čujottum 12.6.2026. (suomâkielân)