Sälttisyeini

Sälttisyeini; Rumex acetosa;
Tile Suomâst	LC (eellimvuáimálâš)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Šadoh Plantae
Tävgi	Pocceešadoh Tracheophyta
Vyelitävgi	Kukkee šadoh Angiospermae
Luokka	Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida
Lahko	Caryophyllales
Hiäimu	Polygonaceae
Vyelihiäimu	Polygonoideae
Suuhâ	Rumex
Šlaajâ	acetosa

Sälttisyeini (Rumex acetosa) lii lahtâsub soojij šaddo, mii kávnoo vorâs kuolbâmeecijn já niijtoin. Sehe sälttisyeini já kuolbâsälttisyeini šaddeh meiddei soojijn, maid ulmuuh láá kieđâvuššâm.^[2] Sälttisyeini kukkee algâkeesi.

Sälttisyeini suomâkielân já eres sämikieláid

suomâkielân: niittysuolaheinä
orjâlâškielân: sáltesuoidni
nuorttâlâškielân: säʹlttsueiʹnn

Stuárudâh já olgohäämi

Sälttisyeini lii 30–100 cm olluv. Ton vyeliloostah láá suulân 7–15 cm kuheh.

Lavdâm

Sälttisyeini šadda luándulávt masa ubâ Euroopist. Tot tiättoo ištâdum šlaaijân meiddei Aasiast já Tave-Amerikist.

Kiävttu

Sälttisyeini smakkâ lii sálttáá teikkâ suuvrâ já tot addel-uv purrâmâššân fiijnâ smaakâ. Sälttisuoinijn lii oksaalsuvrâ, mii ij lah tiervâslâš ulmuid, jis tom kiävttá ennuv. Ton tááhust, sälttisuoinijguin sehe eres šadoiguin, main lii oksaalsuvrâ, kalga juuhâđ mielhi. Mielhi kalsium tááhust suvrâ suáhu kásánittem háámmán. Ulmuuh, kiäin láá manemušvääivih, iä pyevti kevttiđ sälttisuoinijd.^[2]

Párnááh läävejeh smakkiistâllâđ sälttisyeini, mutâ purrâmâškevttim lii Suomâst vájáldittum. Ton loostah já nuorâ versoh tuáimih pyereest piinaat saajeest. Siemâneh lasettuvvojeh liäibán. Kiđđâkeesi ääigi loostah já versoh láá puoh pyeremuuh, já toh kiävttojeh táválávt oovtâst eres šadoiguin.^[2]

Kiävttu sämmilij kulttuurist

Tovle sälttisyeini kevttui poccuumielhi suvrodmist. Sälttisyeini vuoššui čääsist já toos lasettui mielkki. Oovtâst sälttisuonijn lasettuvvojii motomin puurrâmrääsi kukáh teikkâ tavečuovjisjerjâ. Valmâš mielkki pieijui liitán teikkâ kuámuičuávján já tom puovtij vuorkkiđ kuhheeb-uv ääigi veikkâ enâmist.^[2]