Puurrâmrääsi

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Puurrâmrääsi
Angelica archangelica
(Linnaeus)
Archangelica officinalis a1.jpg
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Šadoh Plantae
Vyelikodde Pocceešadoh Tracheobionta
Tävgi Siemâšadoh Spermatophyta
Vyelitävgi Čiähásiemmânsiih Angiospermae
Luokka Olmâkyevtalgâlostâsiih Eudicots
Lahko Apiales
Hiäimu Pocceerääsih Apiaceae
Suuhâ Angelica
Šlaajâ archangelica

Puurrâmrääsi (Angelica archangelica) lii Euroopâst tiättojeijee šaddo, mii kulá pocceeraasijd. Puurrâmrääsi lii Tave-Suomâ stuorrâ já njävhis pocceerääsi. Tot váátá lahtâ eennâm, mast láá raavvâdamnâseh. Tot šadda tuodârkuávluin, juuvâ- já jävririddoin. Puurrâmrääsi lii kyevti- teikkâ kuulmâihásâš, já tot jáámá liäđđum maŋa.[1]

Puurrâmrääsi suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

Kiävttu sämmilij kulttuurist[mute | mute käldee]

Puurrâmrääsist lii ennuv C-vitamiin. Puurrâmrääsi lii lamaš merhâšittee šaddo sämmilijd já ubâ šaddo ruottâsijn kukkáid kevttui. Tot kevttui njaddon, purrâmâššân já talhâsin. Koškes ruotâs kevttui talhâsin, verdi, loostah, já liäđuseh porrojii. Veerdi lii times liäđđumääigi räi, já tom kalga-uv nuurrâđ purrâmâššân ovdil tom. Talhâsin sämmiliih kevttii puurrâmrääsi eromâšávt kumeštâstaavdâin já čuávjivaaivijn.[1]

Kiđđâkeessiv puurrâmrääsi nuorâ veerdih porrojii nuhtán já puásuipaimâneh läävejii tuálvuđ kiđđuv ruottâsijd nisonáid skeŋkkân. Sämmiliih pieijii liäđusijd suvrâmiälkán já vuoššii tom. Nuorâ vuoššum loostah piäijojii miälkán já toh vyerkkejuvvojii käldei, kost toh urruu kiiđâ räi. Sämmiliih láá vuoššâm puurrâmrääsist já sukkârist hilo.[1]

Puurrâmrääsi kevttimmáhđulâšvuođah láá vijđáseh. Viehâvis smaakâ tááhust tot lii pyeri njados, saalaat-, purrâmâš-, juhâmuš- já pajalâsraavvâdaamnâs. Siemânijd puáhtá kuškâdiđ já kevttiđ siämmáánáál ko ruottâsijd-uv. Loostâid kannat nuurrâđ kiđđuv ovdilgo smakkâ kiävru.[1]

Kovegalleria[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 31.1.2022.