Márjá-Liisá Olthuis
| Márjá-Liisá Olthuis | |
|---|---|
| |
| Šoddâm | porgemáánu 9. peeivi 1967 Aanaar |
| Pargo | |
| Instituut | Oulu ollâopâttâh |
| Tutkâmfáddá | anarâškielâ |
| Peerâ | |
| Vanhimeh | Eljas Mujo Elsa Väisänen |
| Pelikyeimi | Henkjan Olthuis |
| Párnááh | Sofia Olthuis (š. 1996) Ester Anne Olthuis (š. 2004) |
Márjá-Liisá Olthuis (j.s. Mujo; š. porgemáánu 9. peeivi 1967, Pärttih, Aanaar, Suomâ) lii anarâš kielâtieđâldeijee já kielâtotkee. Suu sämikiel nommâ lii Kaabi Eljis Márjá-Liisá. Merhâšittee äšši Márjá-Liisást lii tot, et sun lii pastam siäiludiđ já ovdediđ anarâškielâ kukken anarâš pirrâsist, ko lii aassâm Kuhmost, Oulust já Hollandist.[1]
Eellim[mute | mute käldee]
Márjá-Liisá Mujo šoodâi porgemáánu 9. peeivi 1967 Pärttihist, mii lii uccâ siijdâš Aanaar kieldâst. Suu eeči lâi Sammlii-Kaabi Eljis (Eljas Mujo) já enni lii Piätárii-Heendâ Heeihâ Elsa (js. Aikio, tááláš Väisänen).[1]
Vuáđuškoovlâ sun algâttij Pärttihist ive 1974, joođhij Ucjuuvâst já Njuárgámist já loppâuási škoovlâ sun juuđij Kuhmost. Pajeuáppen sun čaalij Kuhmo luvâttuvâst kiđđuv 1986.[1]
Márjá-Liisá lii vuossâmuš anarâš maister sehe vuossâmuš anarâš, kote totká jieijâs kielâ. Sun valmâštui filosofia maisterin Oulu ollâopâttuvâst njuhčâmáánu 25. peeivi 1992. Filosofia lisensiaatin sun valmâštui ive 2001 já lisensiaatpargo kieđâvušâi kyevtistaavvâl orjâlâškielâ -mi- já anarâškielâ kyevtistaavvâl -mi- já -me- nominijd já toi álgupuáttim. Sun nágáttâlâi tuáhtárin ive 2007. Sun čaalij náguskirje anarâškielâ šlajânomâttâsâin, moh kieđâvušeh kuobbârijd, šaddoid já luudijd.[1]
Márjá-Liisá áásá tááláá ääigist Hollandist já suu perrui kuleh hollandlâš kállá Henkjan lasseen kyehti nieidâ, Sofia (š. 1996) já Ester Anne (š. 2004), kiäid sun sárnu pääihist anarâškielâ.[1]
Pargo[mute | mute käldee]
Márjá-Liisá lii pargoost Oulu ollâopâttuvâst, kost sun máttát anarâškielâ. Sun tuáimá meiddei Anarâškielâ seervi saavâjođetteijen.
Palhâšumeh[mute | mute käldee]
Säämi Instituut mieđettij Márjá-Liisán Israel Ruong stipend, mii mieđettuvvoo nuorâ sämikielâ totkei. Stipend keigij sunjin roovvâdmáánu 26. peeivi 1999 Kuovdâkiäinust suu kuhesáigásâš máttáátteijee já ustev filosofia tuáhtár Tuomas Magga.[1]
Kuovâmáánu 21. peeivi 2020 Márjá-Liisá vuoitij Linguapax-palhâšume pargostis anarâškielâ pyerrin. Palhâšume juáhhoo jyehi ive aalmugijkoskâsii eenikielâ peeivi ulmui tâi uásipiälán, mii lii ovdedâm kielâ maaŋgâpiälálâšvuođâ, kielâ iäláskittem, kielâ siärváduv movtáskittem já maaŋgâkielâlâšvuođâ. Palhâšume juáhá Linguapax-ornijdume, mii suoijâl já iäláásk kielâ maaŋgâpiälálâšvuođâ maailmist. Palhâšume lii 6 000 eurod.[2]
Tyejeh[mute | mute käldee]
Kirjáliih pargoh já tutkâmušah[mute | mute käldee]
- Olthuis, Márjá-Liisá. Evangelium Matteus mield (1995)
- Olthuis, Márjá-Liisá. Kielâoppâ (2000)
- Olthuis, Márjá-Liisá. Kaksitavuiset pohjoissaamen -mi- ja inarinsaamen -mi/-me -nominit ja niiden alkuperä (2001)
- Olthuis, Márjá-Liisá. Sämikielâ sänikirje suomâ-säämi (2005)
- Olthuis, Márjá-Liisá. Sämikielâ sänikirje säämi-suoma já suomâ-säämi (2005)
- Olthuis, Márjá-Liisá. Inarinsaamen lajinnimet lintujen ja sienten kansannimitysten historiaa ja oppitekoisten uudisnimien muodostuksen metodiikkaa (2007)
Kirjeh[mute | mute käldee]
- Olthuis, Márjá-Liisá. Njobžâvääri jonsahpeivkähteeh
- Olthuis, Márjá-Liisá. Njobžâvääri juovlâtaaiđâr
- Olthuis, Márjá-Liisá. Njobžâvääri juovlâtijdâ
- Olthuis, Márjá-Liisá. Speeijâl faŋgâ
- Olthuis, Márjá-Liisá. Masa jo Mánudáást (2022)
Jurgâlusah[mute | mute käldee]
- 3, 2, 1, GO! (almostui juovlâmáánust 2022)
- Koodi ruopsâd! (almostui roovvâdmáánust 2023)[3]
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 Marja-Liisa Olthuis www.samimuseum.fi. Čujottum 1.1.2024.
- ↑ Kaarret, Anja: Marja-Liisa Olthuis uážžu Linguapax-palhâšume anarâškielâ pargoost Yle Säämi. 21.2.2020. Čujottum 1.1.2024.
- ↑ Olthuis, Marja-Liisa: Astronaut André Kuipers science fiction -kirje Koodi ruopsâd! lii almostum anarâškielân anarasaavis.fi. 10.10.2023. Čujottum 1.1.2024. (suomâkielân)