Peljirástágâš

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Peljirástágâš
Bombycilla garrulus
(Linnaeus, 1758)
Tile LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[2][3]
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Lodeh Aves
Lahko Varbuslodeh Passeriformes
Hiäimu Peljirástágááh Bombycillidae
Suuhâ Peljirástágááh Bombycilla
Šlaajâ garrulus
Peljirástágáá maneh

Peljirástágâš (Bombycilla garrulus) lii varbusluudij laahkon kullee jotteelodde.

Nomâttâsah já oskomušah[mute | mute käldee]

Peljirástágáást láá taan noomâ lasseen lamaš aigij mield aanoost kyehti eres-uv aalmugnoomâ: peljisalgaašvuoptuáivloddááš. Oovdeb nomâttâs lii viehâ eromâš kuálussääni: peeljis + algaaš (< alge). Vuotptuáivloddááš lii mainâšum Inarilappisches Wörterbuch sänikirjeest, já tot lii merkkejum pajas Aili Paadarist Uárji-Anarist. Iänááš käldein loodán kávnoo kuittâg nommâ peljirástágâš, mii lii eidu ton táválâšvuođâ tiet väljejum lode virgálâš nommân. Peljisalgaaš lii Kuobžâ-Saammâl Maati tubdâm nommâ, já tot kávnoo Sammallahti & Morottaja sänikirjeest (1993). Puoh taah noomah muštâleh maidnii peljirástágáá olgohäämist: tast láá uáivist vuoptâtiepih, main tom lii-uv älkkee tubdâđ.[4]

Sämmilijn peljirástágâžân iä oro labdasmin magarehkin aalmugoskomušah. Läddliih kale láá ettâm, et tälvi ij puáđi ovdilgo peljirástágâš lii puurrâm pihlejáámuorjijd já tom, et peljirástágái kirdâččem muáđist tiätá puurgâ.[4]

Stuárudâh já tobdomeerhah[mute | mute käldee]

Peljirástágâš lii 18–21 cm kukkosâš ränisruškis lodde, mii tiäddá 48–72 g. Ton uáivist lii kuhes vuoptâtieppi. Čalmepirrâseh já njune vyelipeeli láá čappâdeh, čapis suájáin láá fiskis já vielgis kovoseh já tevkis pottâš keeči lii fiskâd. Peljirástágáá jienâ lii čuojâlâs širijdem.[5]

Lavdâm já eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Peljirástágâš lii Euroop, AasiaTave-Amerik boreaallii kuácceevyevdistiellâs lodde. Suomâst tot pessee iänáážin eennâm taveoosijn, mut lavdâm já pessimnääli mulsâšudeh ennuv ihásávt pihlejáámyerjišado mield. Suomâst pessejeh áárvu mield 20 000–90 000 paarrâd. Jis Suomâst iä lah ennuv pihlejáámyerjih, te peljirástágááh värrejeh čohčuv Koskâ- já Maadâ-Euroopân. Jis šaddo lii pyeri, te maaŋgah lodeh meid tálvástâleh Suomâst.[6]

Lasanem[mute | mute käldee]

Peljirástágâš mannee vyesi-kesimáánust 4–6 mane. Niŋálâs láálá moonijd 14 peivid. Uđâgááh vyelgih piervâlist 15–19 peeivi ahasâžžân.[5]

Raavâd[mute | mute käldee]

Peljirástágâš porá muorjijd, siemânijd já čielgitävtittes elleid. Tälviv pihlejáámyerjih láá ton tergâdumos ravâdâs.[5]

Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. IUCN Red List Čujottum 11.10.2021 (eŋgâlâskielân)
  2. Valkama, Jari: Peljirástágâš – Bombycilla garrulus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
  3. BirdLife Suomi Čujottum 11.10.2021 (suomâkielân)
  4. 4,0 4,1 Olthuis, Márjá-Liisá: Kuoškkärigááh já peljirástágááh. Anarâš-kalender 2006, 2006. Anarâškielâ servi ry.
  5. 5,0 5,1 5,2 Luontoportti.fi Čujottum 11.10.2021 (suomâkielân)
  6. Suomen lintuatlas Čujottum 11.10.2021 (suomâkielân)