Pihlejâš
Pihlejâš teikâ pihlájâš (Sorbus aucuparia) lii muorâ, mii šadda stuárráámuu uásist Euroopist já Tave-Aasiast. Pihlejâš kulâ tuomâ náálá ruusušaddoid, moh láá maailmist paijeel 2 000 šlaaijâd. Tothân uáivild tom, et pihlejááh myerjejeh.
Pihlejâš suomâ- já orjâlâškielân
[mute | mute käldee]- suomâkielân: pihlaja
- orjâlâškielân: skáhpi
Levânem
[mute | mute käldee]Pihlejâš šadda stuárráámuu uásist Euroopist já Tave-Aasiast.
-
Pihlejáá levânem Euroopist já Tave-Aasiast
Levânem Suomâst
[mute | mute käldee]Pihlejâš lii almolâš muorâ ubâ Suomâst eereeb tuodârjolgâdâsâin. Tot šadda masa maggaar enâmist peri, mutâ jis raavvâdamnâseh iä lah ennuv, tot páácá uánihâžžân. Pyereeb enâmist tast šadda stuorrâ muorâ. Pihlejâš liäđu tuše čuovviis soojijn. Kukáh já myerjih láá ennuv táválávt jyehi nube ive.[1]
Säämist pihlejâš šadda olesšaddolâžžân suulân 10-ihásâžžân já talle tot vuossâmuu keerdi lieđđee já myerjee olmânáál.
Suomâst láá kyehti vyelišlaajâ, táválub päikkipihlejâš (Sorbus aucuparia ssp. aucuparia) já vyeligub tavepihlejâš (Sorbus aucuparia ssp. glabrata), mii noomâs mield šadda tavveen.[2]
Myerjih
[mute | mute käldee]Muorjijd puáhtá čuággiđ porge-čohčâmáánust. Vuossâmuuh puolâšiijah mutteh muorjij smaakâ njálgásubbon.[3][4]
Pihlejâšmyerjih láá šiev C-vitamiin käldee. C-vitamiin lasseen toh siskeldeh foolaat, karotenoidijd, E- já K-vitamiin, kalium, ryevdi sehe sááiguid. Tondiet ko pihlejâšmuorjijn lii pektiin, toh láá pyeri aamnâs ovdâmerkkân hilloid. Myerjih kiävttojeh meid pajalijn, liäibumist sehe saapij já viinij rähtimist. Muorjij suvroduv tiet toh távjá siävuttuvvojeh eres muorjijguin já heđâlmijguin.[3]
Muorjijd puáhtá meid kalmaattiđ tâi kuškâdiđ. Kuškâdum myerjih heivejeh ovdâmerkkân juhâmuššáid já liäibumân, já tain puáhtá rähtiđ meid myerjipulver. Pihlejáást kiävttojeh meid kukáh, urbeh sehe loostah njaddon já tejâamnâsin.[3]
Kiävttu sämikulttuurist
[mute | mute käldee]Eromâšávt sämmilij kevttimärbivuovijn ij kavnuu tiätu. Mudoi pihlejâš lii kal lamaš almugij taalhâs- já purrâmuškiävtust. Loostâid puáhtá kevttiđ teejân já puoh pyeremus äigi toi nurâmân lii algâ- teikkâ koskâkeesi. Meiddei kukkáin šadda pyeri teejâ, mast lii pyeri mandel haajâ. Ärbitiäđu mield pihlejâšmuorjigijn láá tipšom leesmi já kepisvaaivijd. Myerjih lasetteh kužžâvuáčuttem sehe išedeh činehumtaavdâst já manemušvaaivijn.[1]
Pihlejâšmuorjijn lii ennuv C-vitamiin já raavvâdamnâseh. Muorij smakkâ lii suvráá, mutâ tot varijist muorâst nuubán já muorjijd kannat-uv smakkiistiđ ovdil nuurrâm, et selvân mon muorâ myerjih láá pyereh. Čohčâtälvi, vuosmui puolâšij maŋa, lii pyeremus äigi nuurrâđ muorjijd, tastko talle suvrodâh láivu.[1]
Pihlejâšmuorjijd puáhtá valmâštiđ maaŋgânáál purrâmâššân. Kuškâdum teikkâ jiäŋŋum muorjijd lii älkkee kevttiđ leeibiliäibumân, määllin, juhâmuššâid, hillon teikkâ suohâdân. Muorjijn šaddeh pyereh hiloh, lihcâseh, sääpih já njuvdoseh sehe marmelaadih. Pihlejâšmuorjijd puáhtá meiddei siävuttiđ veikkâ porkkanáid já eres muorjijguin. Kááhván puáhtá pihteđ muorjijd teikkâ sääpi čarvumpasâttâs oovtâst puohlágánij ruottâsijgin.[1]
Tááláá ääigi pihlejâš lii muččâdumos čiŋŋâmuorâ meiddei sämmilij šiljoost.
Fáádást eres soojijn
[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Pihlejâš.
Käldeeh
[mute | mute käldee]- ↑ a â b c Ukkonen, Kirsi: ANARŠKIEL ŠADDONOOMAH - Noomâi etymologia já šadoi kiävttu purrâmâššân já tiervâsvuođâ naanoodmist (PDF) (Pro gradu -tuuđhâlm) 2017. Oulu ollâopâttâh. Čujottum 23.4.2021.
- ↑ Vuoden 2025 luonnontuotteet ovat pihlaja, lampaankääpä ja nokkonen arktisetaromit.fi. Čujottum 17.2.2025. (suomâkielân)
- ↑ a â b Vuoden 2025 luonnontuotteet ovat pihlaja, lampaankääpä ja nokkonen martat.fi. 14.1.2025. Čujottum 16.2.2025. (suomâkielân)
- ↑ Pihlaja martat.fi. Čujottum 16.2.2025. (suomâkielân)