Paattinen
Njuškii navigistmân
Njuškii ucâmân
| Paattinen Oovdiš kieldâ |
|
|---|---|
 Paattisii kirkko |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Varsinais-Suomâ |
| Tááláš kieldâ | Turku |
| Lopâttum | 1973 |
| Ässeeloho | 1 900[1] (31.12.1972) |
Paattinen (ruotâkielân Patis) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lopâttui ive 1973 aalgâst. Ive 1972 loopâst Paattisiist assii 1 900 olmožid.[1] Ive 1972 aalgâst kieldâ vijdodâh lâi 58,8 km² (tuše eennâm).[2] Paattisii naaburkieldah lijjii Aura, Lieto, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku, Vahto já Yläne.
Kieldâlahtem[mute | mute käldee]
Uđđâivemáánu 1. peeivi 1973 Paattinen lohtui Tuurkun.
Viehâdâh[mute | mute käldee]
Ässeeloho[mute | mute käldee]
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.[3]
Čuákkipääihih[mute | mute käldee]
Ive 1960 já 1970 tiäđui mield Paattiisist ij lamaš ohtâgin čuákkipäikki.[4]
Siijdah[mute | mute käldee]
Alakylä, Auvainen, Auvaismäki, Iskoinen eli Kirkonkylä, Joenperä, Kinnari, Kreivilä, Paavola, Paijula, Poso, Tekkala, Tiipilä, Törmäinen, Ullainen, Uro já Viikkala.
Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Paattinen.
Käldeeh[mute | mute käldee]
- ↑ 1,0 1,1 Väestönmuutokset 1972 (PDF) (s. 24–25) Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1973 1974. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 6.12.2022. (suomâkielân)
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. Suomen virallinen tilasto VI C:104. Helsig: Suomâ statistiikkuávdáš, 1976. Tyeje nettiversio (čujottum 6.12.2022). (suomâkielân)
| ||||||||