Naantali táálunkieldâ

Naantali táálunkieldâ; Oovdiš kieldâ
	; Lietsala škovlâ puáris rakânâs
Staatâ	Suomâ
Eennâmkodde	Varsinais-Suomâ
Tááláš kieldâ	Naantali
Vuáđudum	1577
Lopâttum	1964
Vijđodâh	45,8 (čäsittáá) km² (1.1.1963)
Ässeeloho	3 139 (31.12.1963)
Ässeesaahâdvuotâ	68,54 ässed/km² (31.12.1963)

Naantali táálunkieldâ (ruotâkielân Nådendals landskommun) lii oovdiš kieldâ Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Tot lii kuullâm Naantali kaavpugân ive 1964 aalgâ rääjist. Ive 2008 loopâst Naantali táálunkieldâst assii 3 139 olmožid, já ton vijđodâh (čäsittáá) lâi 45,8 km². Naantali táálunkieldâ naaburkieldah lijjii Masku, Merimasku, Naantali, Raisio, Rymättylä já Turku.

Kieldâlahtemeh[mute | mute käldee]

Naantali táálunkieldâ lohtui Naantalin ive 1964. Merimasku, Rymättylä já Velkua kieldah lahtojii Naantalin uđđâivemáánu 1. peeivi 2009. Uási Masku kieldâst sirdâšui Naantalin ive 2011.

Viehâdâh[mute | mute käldee]

Ässeeloho[mute | mute käldee]

Naantali táálunkieldâ ässeeloho iivij 1880–1960
Ihe			Ässeeh
1880			807
1890			817
1900			929
1910			1 019
1920			966
1930			1 097
1940			1 049
1950			1 687
1960			2 991
Käldee: Suomâ statistiikkuávdáš.^[3]

Čuákkipääihih[mute | mute käldee]

Ive 1960 Naantali táálunkieldâst lijjii kulmâ čuákkipääihi: Kultaranta (501 ässed - 2,5 km²), Lietsala (701 ässed - 2,0 km², uásild Raisio peln) já Taimo (629 ässed - 1,9 km²).^[4]

Siijdah[mute | mute käldee]

Ajonpää, Asikko, Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakkola, Kaivola, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kultaranta, Kunnainen, Kuostano, Käkölä, Ladvo, Lapila, Latonpää, Lietsala, Luikkio, Luolala, Löytäne, Metsä-Jukola, Miekkula, Nuhjala, Porhonkallio, Pyöli, Ruona, Ruuhimäki, Saksila, Sammalkallio, Soikallio, Soininen, Taimo, Tammisto, Tupavuori, Vadjo, Viiala, Villa já Vähäkallio.

Kovegalleria[mute | mute käldee]

Kultaranta lanne 1920-lovvoost

Käldeeh[mute | mute käldee]

↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1963 (PDF) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
↑ Väestönmuutokset 1963 Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)
↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Helsig: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Olgosadalduv digiversio (PDF) (čujottum 27.2.2022). (suomâkielân)

č • s • m Varsinais-Suomâ eennâmkode kieldah

Táálááh kieldah	Aura • Kaarina • Kemiönsaari • Koski Tl • Kustavi • Laitila • Lieto • Loimaa • Marttila • Masku • Mynämäki • Naantali • Nousiainen • Oripää • Paimio • Parainen • Pyhäranta • Pöytyä • Raisio • Rusko • Salo • Sauvo • Somero • Taivassalo • Turku • Uusikaupunki • Vehmaa

Ovdiih kieldah	Alastaro • Angelniemi • Askainen • Dragsfjärd • Halikko • Hiittinen • Houtskari • Iniö • Kakskerta • Kalanti • Karinainen • Karjala • Karuna • Kemiö • Kiikala • Kisko • Korppoo • Kuusisto • Kuusjoki • Lemu • Loimaa kieldâ • Lokalahti • Maaria • Mellilä • Merimasku • Metsämaa • Mietoinen • Muurla • Naantali táálunkieldâ • Nauvo • Paattinen • Paraisii táálunkieldâ • Perniö • Pertteli • Piikkiö • Pyhämaa • Rymättylä • Somerniemi • Suomusjärvi • Särkisalo • Tarvasjoki • Uskela • Uusikaupunki táálunkieldâ • Vahto • Velkua • Västanfjärd • Yläne

[doria.fi-1] Suomen tilastollinen vuosikirja 1963 (PDF) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)

[vaestonmuutokset1963-2] Väestönmuutokset 1963 Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)

[3] Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 27.2.2022. (suomâkielân)

[4] Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym.. Helsig: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Olgosadalduv digiversio (PDF) (čujottum 27.2.2022). (suomâkielân)

[1]

[2]

[3]

[4]