Nuorttâviäđŋásâš

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Nuorttâviäđŋásâš
Sorex caecutiens
(Laxmann,1788)
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst LC (eellimvuáimálâš)[1]
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Njomâtteijeeh Animalia
Lahko Soricomorpha
Hiäimu Viäđŋásiih Soricidae
Vyelihiäimu Eidusiih viäđŋásiih Soricinae
Suuhâ Sorex
Šlaajâ caecutiens

Nuorttâviäđŋásâš (Sorex caecutiens) lii Euraasiast tiättojeijee viäđŋásâššlaajâ. Suomâst šlaajâ tiättoo tave- já nuorttâoosijn já lii nubben almosumos viäđŋásâššlaajâ viäđŋásii maŋa.[2] Nuorttâviäđŋásâš lii rávhuidittum šlaajâ Suomâst.

Ihásávt šlaajâst láá 1–2 piäsáduv, main láá táválávt 7–8 čivgâd. Nuorttâviäđŋásii uáiviraavâd láá tivreh, eromâšávt koppakuorijááh.[2]

Olgohäämi[mute | mute käldee]

Nuorttâviäđŋásâš lii 48–70 mm kukke, já tast lii 31–45 mm kukkosâš seibi. Nuorttâviäđŋásâš tiäddá 3–8 g. Nuorttâviäđŋásâš lii ucceeb ko viäđŋásâš.[3] Nuorâ nuorttâviäđŋásâš lii keessiv seelgist ruškâd. Puárásub ohtâgâs lii tevkisruškâd. Čuávjipeeli lii nuorâ ohtâgâsâin ränisčeskâd, já tälvideijee ohtâgâsâin tot lii fiskisräänis. Ivnerääjih láá čielgâseh. Nuorttâviäđŋásii seeibi keejist lii tevkis tieppi.[2]

Nuorttâviäđŋásii lavdâm

Lavdâm[mute | mute käldee]

Nuorttâviäđŋásâš tiättoo taiga- já tundrastielâsist, mii uulât Tave-Ruotâst Suomâ paijeel Siberian, MongolianKorean. Šlaajâ tiättoo meid HokkaidoSahalin suolluin. Nuorttâviäđŋásâš kavnui vuosmuu keerdi Tave-Ruotâst ive 1941, Suomâst ive 1953Taažâst ive 1964. Museočáittusij tarkkum lii kuittâg čáittám, ete nuorttâviäđŋásiih láá tiettum puoh kuulmâ enâmist jo ive 1853 rääjist.[3]

Nuorttâviäđŋásâš iälá kuosâvuovdijn, kärrein, jeegij roobdâin, vorâs riddoviemmârijn, lahtâ juovâin, laajišvuovdijn sehe tälviv joba tááluin.[2]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. Thomas Lilley: Nuorttâviäđŋásâš – Sorex caecutiens Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
  3. 3,0 3,1 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
Jurgâlus
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Idänpäästäinen