Viäđŋásâš
| Viäđŋásâš Sorex araneus (Linnaeus, 1758) |
|
|---|---|
 |
|
| Tile | LC (eellimuváimálâš) |
| Tile Suomâst | LC (eellimvuáimálâš)[1] |
 |
|
Tieđâlâš luokittâllâm |
|
| Doomeen | Sellâvááimusliih Eucarya |
| Kodde | Elleekodde Animalia |
| Uáiviráiđu | Savosuonâsiih Chordata |
| Vyeliráiđu | Čielgitávtáliih Vertebrata |
| Luokka | Njomâtteijeeh Mammalia |
| Lahko | Soricomorpha |
| Hiäimu | Viäđŋásiih Soricidae |
| Vyelihiäimu | Eidusiih viäđŋásiih Soricinae |
| Suuhâ | Sorex |
| Šlaajâ | araneus |
Viäđŋásâš (Sorex araneus) lii uccâ njomâtteijeešlaajâ. Tot lii meccisäpligáin ohtâ valjaamuin njomâtteijeešlaajâin Suomâst. Viäđŋásâš lii rávhuidittum šlaajâ Suomâst.
Viäđŋásâš lii uážžum tieđâlâš noomâs araneus läättinkielâ säänist aranea, mii meerhâš eevni. Taat čuujoot toos, ete sehe eevnijd ete viäđŋásijd onnii mirhâlâš ellen.[2]
Olgohäämi
[mute | mute käldee]Viäđŋásâš lii 54–87 mm kukke já tast lii 32–56 mm kukkosâš seibi. Viäđŋásâš tiäddá suulân 3,5–16 g. Viäđŋásii selgipeeli lii táválávt tevkisruškâd já čuávjipeeli lii räniskuovgâd. Seelgi ivne puáhtá kuittâg mulsâšuđ – ovdâmerkkân siittâm tiet – kuovgisruškâdist masa čappâdân. Ivnerääji seelgi já čuávji kooskâst lii čielgâs. Viäđŋásii seibi lii kyevti-ivnásâš. Tot lii paajaabeln seelgi ivnásâš já vuoluubeln čuávji ivnásâš. Oovtâihásijn viäđŋásijn ađai tain, moh láá tälvidâm, seibi lii távjá pääljis já keejist kolmum.[2]
Lavdâm
[mute | mute käldee]Viäđŋásiih tiättojeh vijđes kuávlust, mii uulât Euroopist Aasia čoođâ ain Baikaljäävri räi. Suomâst, Ruotâst já Taažâst šlaajâ lii levânâm ubâ enâmân. Čácáduvah estih viäđŋásii levânem já šlaajâ váilu-uv maaŋgâin suolluin.
Viäđŋásâš puáhtá kavnuđ masa puoh eellimpirrâsijn. Táválávt tot iälá lahtâ meecijn, mutâ tom puáhtá uáiniđ meid merâriddoniijtoin, muorâkaardijn, aijuin, laajišvuovdijn sehe tuoddârijn ordârääji paajaabeln. Šlaajâ ij kuittâg tiettuu liijkás koške kuávluin.[2]
Eellimvyevih
[mute | mute käldee]Raavâd
[mute | mute käldee]Viäđŋásii uáiviravâdin láá puohlágáneh uccâelleeh, tego tivreh, tuhháátjuálgásiih, muldemááđuh já eevnih. Viäđŋásâš porá meid rááđuid já sáttá koddeđ já puurrâđ siämmáá čuskâžân čájádâm säplig teikkâ muoldâg. Čohčuv viäđŋásâš puáhtá puurrâđ valjepiälduin jiivijd já tälviv muottuu oolâ koččâm kuácceemuorâ siemânijd.[3]
Viäđŋásii amnâsmolsom lii eromâš livkkáá. Livkkáás amnâsmolsom taarbâš ennuv energia já viäđŋásâš porá-uv kuuđâ tijmeest kuohtii jieijâs tiädu verd. Jis viäđŋásâš páácá čuskiist te tot sáttá niälgástuđ jaamâs muáddi tijmeest.[4]
Lasanem
[mute | mute käldee]Viäđŋásiist láá 1–3 piäsáduv ive ääigi. Viäđŋásiih parâtteleh vuosmuu keerdi cuáŋui-vyesimáánust já vuosmuuh piäsádâh šaddeh vyesi-kesimáánust. Niŋálâs puáhtá čuávjuđ uđđâsist jo ohtâ peivi čivgim maŋa. Čiivgah šaddeh 19–22 peeivi čuávjum maŋa. Piäsáduvâst láá 3–10 čivgâd. Tuše peeli čiivgâin eelih kyevti mánuppaje ahasâžžân, já tuše 20–30 % eelih nuuvt kuhháá, ete toh šaddeh suhâjuátkimahan. Viäđŋásiih iä mudoigin ele puárisin. Toh čiivgah, moh cevzih täälvi paijeel, lasaneh keessiv já jäämih siämmáá ive čohčuv, suulân pelnubihásâžžân.[4]
Käldeeh
[mute | mute käldee] |
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Viäđŋásâš. |
- ↑ Thomas Lilley: Viäđŋásâš – Sorex araneus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Bjärvall,Anders & Ullström, Staffan: Suomen nisäkkäät. Helsinki: Otava, 2011.
- ↑ Siivonen, Lauri & Sulkava, Seppo: Pohjolan nisäkkäät. Keuruu: Otava, 1994.
- ↑ 4,0 4,1 Laaksonen, Juha & Lumiaro, Riku: 1000 ilmiötä Suomen luonnosta, Utelias kettu ja muita nisäkkäitä. Helsinki: Tammi, 2016.
