Naantali
| Naantali | |
|---|---|
.JPG) Naantali kaavpugtáálu |
|
 |
 |
| Staatâ |
 Suomâ |
| Eennâmkodde | Varsinais-Suomâ |
| Vijđodâh | 688,01[1] km² |
| – eennâm | 312,45 km² (45,4 %) |
| – sisčääci | 3,93 km² (0,6 %) |
| – merâčääci | 371,63 km² (54,0 %) |
| Ässeeloho | 19 409[2] (30.9.2020) |
| Ässeesaahâdvuotâ | 62,00 ässed/km² (30.6.2020) |
| Eenikielâ | 31.12.2019[3] |
| – suomâkielâ | 96,0 % |
| – ruotâkielâ | 1,3 % |
| – eres kielah | 2,7 % |
Naantali (ruotâkielân Nådendal) lii kaavpug Suomâst, Varsinais-Suomâ eennâmkoddeest. Naantalist ääsih 19 409 olmožid, já ton vijđodâh lii 688,01 km², mast 375,56 km² lii čääci. Naantali naaburkieldah láá Parainen, Masku, Raisio, Taivassalo já Turku. Naantalist lii täsivääldi president kesipäikki Kultaranta.
Nommâ
[mute | mute käldee]Päikkinoomah iä táválávt heiviittuu. Taan kaavpug tábáhtusâst käldein kávnoo kuittâg meiddei nommâ Naantal.[4]
Historjá
[mute | mute käldee]
Naantali vuáđudui ive 1443.
Kieldâlahtemeh
[mute | mute käldee]Naantali táálunkieldâ lohtui Naantalin ive 1964. Merimasku, Rymättylä já Velkua kieldah lahtojii Naantalin uđđâivemáánu 1. peeivi 2009. Uási Masku kieldâst sirdâšui Naantalin ive 2011.
Viehâdâh
[mute | mute käldee]Ässeeloho
[mute | mute käldee]Čuákkipääihih
[mute | mute käldee]| # | Čuákkipäikki | Ässeeloho (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Tuurku kuávdáščuákkipäikki* | 14 064 |
| 2 | Järvensuu | 1 014 |
| 3 | Rymättylä markkân | 772 |
| 4 | Isokylä | 228 |
| 5 | Poikko | 206 |
* Taat čuákkipäikki kulá taan kaavpugân tuše uásild.
Kaavpug kuávdáščuákkipäikki lii puáidudum.
Siijdah
[mute | mute käldee]Merimasku
[mute | mute käldee]Akkola, Heikkola, Heikinmäki, Hirvoinen, Horja, Iskola, Järvensuu, Kaksoinen, Karjalainen, Kaukola, Koveri, Kräkilä, Kukolainen, Kuuslahti, Kuusniemi, Köylijärvi, Lieranta, Liettistenmaa (Lietisten saaret), Liiamaa, Lukkarainen, Mälsälä, Pohjalainen, Rautuinen, Riittonpää, Saaristolaiskylä, Sannainen, Taattinen, Tammisaari, Tanskila, Tärkkinen já Uusikartano.
Naantali táálunkieldâ
[mute | mute käldee]Ajonpää, Asikko, Haijainen, Herttula, Immanen, Inttilä, Isokylä, Jaakkola, Kaivola, Karvetti, Keitilä, Kirstilä, Kuivalahti, Kultaranta, Kunnainen, Kuostano, Käkölä, Ladvo, Lapila, Latonpää, Lietsala, Luikkio, Luolala, Löytäne, Metsä-Jukola, Miekkula, Nuhjala, Porhonkallio, Pyöli, Ruona, Ruuhimäki, Saksila, Sammalkallio, Soikallio, Soininen, Taimo, Tammisto, Tupavuori, Vadjo, Viiala, Villa já Vähäkallio.
Rymättylä
[mute | mute käldee]Aatila, Ahteentaka, Ajola, Alakylä, Ampuminmaa, Antola, Anttila, Autuinen, Brunnila, Hanka, Hankaanperä, Heinäinen, Hintsala, Hämmärö, Hämölä, Isopoikko, Järvenperä, Kaarniitta, Kaastla, Kauppila, Kepuinen, Kinttala, Kirjala, Knaapila, Koisaari, Koivusaari, Kuivanen, Kurala, Kurinen, Kurjanrauma, Leikkinen, Leiklahti, Lookila, Maanpää, Maisaari, Maskulainen, Meinikkala, Metsäpoikko, Montola, Ojainen, Okala, Paavainen, Pakinainen, Peräinen, Poikko, Pornainen, Pulkkala, Raula, Riiainen, Riittiö, Ruokorauma, Ruotsalainen, Röölä, Saarla, Salo, Santala, Seppälä, Suikkila, Suutarla, Taipale, Tanila, Valtainen, Vanhakylä, Veluinen, Viljainen, Ylikylä, Ylttinen já Äijälä.
Velkua
[mute | mute käldee]Haukka, Kalsor, Kettumaa, Krööpilä, Palva, Pohjakylä, Salavainen, Teersalo já Tiurla.
Kovegalleria
[mute | mute käldee]
.JPG)
Käldeeh
[mute | mute käldee] |
Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Naantali. |
- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2019 – Finlands areal kommunvis 1.1.2019 (PDF) Eennâmmittedemlájádâs. Čujottum 13.11.2020. (suomâkielân)
- 1 2 Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 13.11.2020. (suomâkielân)
- ↑ Kieli sukupuolen mukaan kunnittain Suomâ statistiikkuávdáš. Čujottum 20.10.2020. (suomâkielân)
- ↑ Anarâškielâ čallum korpus – SIKOR, Sámi Internationála KORpus Kielâtekno, Tromsa ollâopâttâh. Čujottum 16.2.2021.