Njuškii siskáldâsân

Marie Curie

Wikipedia:st
Marie Curie
Persovntiäđuh
Šoddâm skammâmáánu 7. peeivi 1867
Warszawa, Kongres-Puola, Ruošâ kiäisárkodde
Jáámmám syeinimáánu 4. peeivi 1934 (66-ihásâžžân)
Passy, Haute-Savoie, Ranska kuálmád täsiväldi
Aalmugjeessânvuotâ PuolaRanska
Škovliittâs já karrieer
Tuđhos Recherches sur les substances radioactives
Náguspargo stivrejeijee(h) Gabriel Lippmann
Uáppee(h) André-Louis Debierne
Ladislas Goldstein
Émile Henriot
Irene Joliot-Curie
Óscar Moreno
Marguerite Perey
Francis Perrin
Tutkâmušsyergi fyysiikkemia
Palhâšumeh Nobel-fyysiikpalhâšume (1903)
Davy-miitaal (1903)
Matteucci-miitaal (1904)
Elliott Cresson -miitaal (1909)
Albert-miitaal (1910)
Nobel-kemiapalhâšume (1911)
Willard Gibbs -palhâšume (1921)
Cameron-palhâšume (1931)

Marie Skłodowska-Curie (algâaalgâlâš nommâ Maria Salome Skłodowska; 7. skammâmáánu 1867 Warszawa, Kongres-Puola, Ruošâ kiäisárkodde4. syeinimáánu 1934 Passy, Haute-Savoie, Ranska kuálmád täsiväldi)[1] lâi puolalâš fysikkár já kemist. Sun finnij Nobel-fyysiikpalhâšume ive 1903Nobel-kemiapalhâšume ive 1911. Marie Curie lii áinoo, kii lii vuáittám sehe Nobel-fyysiikpalhâšume já Nobel-kemiapalhâšume. Marie lâi meid vuossâmuš nissoon, kii vuoitij Nobel-palhâšume.

Karrieeris ääigi Marie Curie kaavnâi oovtâst kálláin Pierre Curiein Marie kyehti radioaktiivlii algâamnâs: poloniumradium. Sun meid uáinistij, ete torium lii radioaktiivlâš algâaamnâs. Pierre já Marie Curie vuoittijn Nobel-fyysikpalhâšume ive 1903 radioaktiivlij algâamnâsij tutkâmist. Siämmáá ive tom vuoitij meiddei Henri Becquerel radioaktiivlâšvuođâ kavnâmist. Marie Curie vuoitij nube-uv Nobel-palhâšume ive 1911, taan tove kemiast, tastko sun luhostui vuossâmužžân sierriđ putes radium já lâi kavnâm kyehti uđđâ algâamnâs. Vuossâmuu maailmsuáđi maŋa Marie Curie vuájui röntgenkuvvimvuovij tutkâmân.

Meid Curie nieidâ Irène Curie já suu käälis Frédéric Joliot-Curie tuuđháin radioaktiivlâšvuođâ, já suoi selvâttáin rahtum radioaktiivlâšvuođâ vuáđujurduu, mii išedij neutroon kavnâm. Radioaktiivlâšvuotâ lâi uđđâ almoon Curie eellim ääigi já radioaktiivlâšvuođâ háitulijn peelijn iä vala lamaš tiäđuh. Suonjârdem tuššâdij Curie ođđâm, já Curie jaamij ive 1934 pahas anemia keežild.

Käldeeh

[mute | mute käldee]
  1. Marie Curie - britannica.com Čujottum 5.5.2021 (eŋgâlâskielân)
Jurgâlus
Jurgâlus
Taat artikkâl teikkâ uási tast lii jurgâlum teikkâ toos láá uccum tiäđuh ereskielâlâš Wikipedia artikkâlist.
Algâalgâlâš artikkâl: fi:Marie Curie