Leivosiih

Leivosiih Alaudidae (Vigors, 1825)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu	Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu	Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka	Lodeh Aves
Lahko	Varbuslodeh Passeriformes

Leivosiih (Alaudidae) lii loddehiäimu, mii kulá varbusluudij laahkon. Leivosijd kuáhtáá Euroopist, Aasiast já Afrikist. Tuodârleivosâš lii áinoo leivosâš, mii iälust meiddei tai eennâmoosij ulguubeln, ko tot tiättoo Tave-Amerikist-uv.

Suuvah

BirdLife Suomâ luokittâllâm mield leivosáid kuleh 21 suuhhâd.

• Ammomanes
• Eremalauda
• Calandrella
• Spizocorys
• Melanocorypha
• Chersophilus
• Lullula
• Chersomanes
• Alaemon
• Alauda
• Ramphocoris
• Mirafra
• Alaudala
• Certhilauda
• Ammomanopsis
• Pinarocorys
• Heteromirafra
• Eremophila
• Galerida
• Eremopterix
• Calendulauda

Tiettum Suomâst

Ubâ Suomâst leivosij hiäimun kuleh 10 šlaaijâd:

Kove	Tieđâlâš nommâ	Anarâškielâg nommâ
	Melanocorypha calandra	kuovđâleivosâš
	Melanocorypha bimaculata	stuorrâleivosâš
	Alauda leucoptera	vielgissuájáleivosâš
	Melanocorypha yeltoniensis	čapisleivosâš
	Calandrella brachydactyla	kozzâlakkleivosâš
	Alaudala rufescens	uccâleivosâš
	Galerida cristata	vuoptâleivosâš
	Lullula arborea	kuolbâleivosâš
	Alauda arvensis	leivosâš
	Eremophila alpestris	tuodârleivosâš

Täin 10 šlaajâst láá tobdoseh Aanaar pirrâsijn kuittâg tuše kyehti: leivosâš (Alauda arvensis) já tuodârleivosâš (Eremophila alpestris). Huámášittee lii tot, et kuohtuuh šlaajah láá finnim noomâs esken kiđđuv 2002. Tot lii čielgiimist toin naalijn, et leivosâš lii Anarist härvinâš pessimlodde, já tuodârleivosâš lii merkkejum Osmosii já Karhu loddelistoost koččâmušmerháin eromâš härvinâš pessimlodden. Ive 2000 Karhu já Osmonen nabdev, et tuodârleivosâš lii ollásávt lappum Aanaar pessimloddenäälist.

Fáádást eres soojijn

• Wikimedia Commonsist láá koveh teikkâ eres tiätuvuárháh fáádást Leivosiih.