Kuoškkärigâš

Wikipedia:st
Njuškii navigistmân Njuškii ucâmân
Kuoškkärigâš
Cinclus cinclus
(Linnaeus, 1758)
Tile LC (eellimvuáimálâš)
Tile Suomâst VU (hiäjulum)[1]
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde Elleekodde Animalia
Uáiviráiđu Savosuonâsiih Chordata
Vyeliráiđu Čielgitávtáliih Vertebrata
Luokka Lodeh Aves
Lahko Varbuslodeh Passeriformes
Hiäimu Kuoškkärigááh Cinclidae
Suuhâ Kuoškkärigááh Cinclus
Šlaajâ cinclus
Kuoškkärigâš
Kuoškkärigáá maneh

Kuoškkärigâš lii virdečaasij varbuslodde. Tot lii Taažâ aalmuglâšlodde.

Nommâ[mute | mute käldee]

Kuoškkärigâš lii tiptám siämmáá noomâs jo nuuvt kuhháá ko anarâš loddenomâttâsâid puáhtá tutkâđ. Tot lii lamaš anarâššáid luhopyehtee lodde. Katekeet Mikko Aikio muštâl Inarinlappalaista kansantietoutta -kirjeest kuoškkärigáá luho addelmist näävt:[2]

"Sämi-enâmist jurdii ulmuuh tovle já vala tälviv jurdeh, motomeh, ete kuoškkärigááh láá luho adeliđ pyereh. Tondiet sij, kuo kolgii maidnii nuuvt finniđ, te pivdii sij kuoškkärigáá já valdii tom já pieijii čukkásis, ansun pyerebeht luhostuvá, maid sij láá áigumin. Já kuo sij lijjii áigumin kerivâššâđ, te valdii sij tuše kuoškkärigáást koozâid já pieijii raddeliijne kiäčán, et ansun sij kerivist vuátáččii. Já kuoškkärigáá onnii jyehináál lohoadelijjen, ličij-uv tot lamaš meeci pivdedijn já käärji piemâdijn já jyehináál eres-uv aašijn."

Stuárudâh já tobdomeerhah[mute | mute käldee]

Kuoškkärigâš lii 17–20 cm kukkosâš tevkisruškis lodde, mon radde lii vielgâd. Ton poođâš já suájáh láá uánihááh, já tot tiäddá 55–73 g.[3]

Eellimvyevih[mute | mute käldee]

Kuoškkärigâš lii ajâleevij ilolâš visârdeijee, mii motomin kirdá kuhes-uv maađhijd meccijottee ovdiibeln. Kivirikko kovvee kuoškkärigáá näävt:[2]

“Hitruu lii kejâdiđ ohtuunis keeđgi alne čokkájeijee kuoškkärigáá, mii tiäškás kolmâ čáácán teikâ láppoo ruunán jieŋâ vuálá já váhá áigáá keččin vuod iiđeest uáinusán, čäcitivre teikâ suoksâ vala njäälmist. Jotelávt tot vuod njuškee keeđgi oolâ, noođhâst moddii, čoovoost pottâšis jeđe kirdel nube keeđgi oolâ. Siämmáá nođhâšem, pottâš já suájái čovodem tot kiärdu tobbeen-uv. Tutâvâžžân tot keejâd čáácán, kavnuuččij-uv tobbeen mihheen purrâmuššân, ige tot ollágin eeppid njuškiđ maassâd čáácán. Kuoškkärigâš porá čäcitivrijd já toi suovsâid, kaccuid já uccâ šlieddâelleežijd. Tom, maid tot ij tuhhit njálmásis, tot kuáđá jienâroobdân, kuus šaddeh stuorrâ purrâmuštuvneh.”

Lavdâm já eellimpiirâs[mute | mute käldee]

Kuoškkärigâš iälá EuroopAasia várádâhkuávluin. Suomâst tot pessee iänáážin Nuorttâ-Laapist já Kuáccámist.[4] Suomâst pessejeh áárvu mield 250–350 paarrâd. Tälviv suulân 5 000 lodded puátih RuotâstTaažâst Suomân tálvástâllâđ.[3]

Lasanem[mute | mute käldee]

Kuoškkärigáá piervâl lii juuvâ tâi aijuu riddoost, motomin šalde ráhtusijn. Niŋálâs mannee vyesi-kesimáánust 3–6 mane já láálá taid 14–18 peivid. Uđâgááh vyelgih piervâlist 18–25 peeivi ahasâžžân.[3]

Raavâd[mute | mute käldee]

Kuoškkärigâš porá čielgitävtittes elleid já motomin meid uccâ kuolijd, maid tot ocá virdečaasijn puškáristmáin.[3]

Fáádást eres soojijn[mute | mute käldee]

Käldeeh[mute | mute käldee]

  1. Valkama, Jari: Kuoškkärigâš – Cinclus cinclus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Čujottum 30.3.2022. (suomâkielân)
  2. 2,0 2,1 Olthuis, Márjá-Liisá: Kuoškkärigááh já peljirástágááh. Anarâš-kalender 2006, 2006. Anarâškielâ servi ry.
  3. 3,0 3,1 3,2 3,3 Luontoportti.fi Čujottum 10.5.2021 (suomâkielân)
  4. Suomen lintuatlasČujottum 10.5.2021 (suomâkielân)