Iävru

Iävru; Oxyria digyna;
Tile Suomâst	LC (eellimvuáimálâš)
Tieđâlâš luokittâllâm
Doomeen	Sellâvááimusliih Eucarya
Kodde	Šadoh Plantae
Tävgi	Pocceešadoh Tracheophyta
Vyelitävgi	Kukkee šadoh Angiospermae
Luokka	Kyevtalgâlostâsiih Magnoliopsida
Lahko	Caryophyllales
Hiäimu	Polygonaceae
Vyelihiäimu	Polygonoideae
Suuhâ	Iävruh Oxyria
Šlaajâ	digyna

Iävru (Oxyria digyna) lii sälttisuoinij tavesuhâlâš šaddo, mii šadda tuoddârij lahtâ soojijn, muotâviippâmijn, aijui riddoin, niijtoin já källein. Tom puáhtá meiddei šoddâdiđ muorâkäärdist. Meccikuávluin tot lii härvinâš vuomijn.^[2]

Iävru suomâkielân já eres sämikieláid[mute | mute käldee]

Stuárudâh já olgohäämi[mute | mute käldee]

Iävru loostah pisoh alda eennâmase, mut kukkáveerdih pyehtih pajaniđ 20 cm alodâhân. Kukáh láá uceh. Toh láá vistig ruánááh já maŋeláá ruopsâdeh.

Lavdâm[mute | mute käldee]

Iävru šadda almolávt Islandist, Ruánááenâmist já Skandinavia tuodârkuávluin. Motomin tot šadda meiddei arktâlijn kuávluin já tagarijn váráduvâin ko om. Aalpâin já Pyrenijn.

Kiävttu sämmilij kulttuurist[mute | mute käldee]

Sämmilij keevtij iävru poccuumielhist ton suvrodmân siämmáánáál ko sälttisyeini-uv. Iävrust lii oksaalsuvrâ, já ton smakkâ lii siämmáálágán ko sälttisyeinist. Iävru kevttui meiddei oovtâst eres šadoiguin. Nuorâ loostâid já mudoi-uv tom puáhtá mälistiđ já kevttiđ aaibâs nuuvt ko sälttisyeini já siämmáid aašijd kalga mušteđ oksaalsuuvrâst meiddei iävru puotâ.^[2]